Ylä-Savon seutukunnalla asukkaiden luonnollinen vähenemä oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tammi-kesäkuussa maakunnan suurinta. Yläsavolaisia kuoli 446, kun vastaavasti vauvoja syntyi vain 173.
Pielavedellä ja Keiteleellä kuolleiden ja syntyneiden suhde on ikävin. Esimerkiksi Pielavedellä lapsia syntyi alkuvuonna kahdeksan, mutta kuntalaisia kuoli noin kuusi kertaa enemmän. Suhdeluku on jokseenkin sama Keiteleellä.
Iisalmessa tilanne on hieman parempi. Vauvoja syntyi 77 ja kaupunkilaisia kuoli noin tuplasti tuo määrä.
Missään Pohjois-Savon kunnassa luonnollinen väestökehitys ei ollut edes nollatasoa. Lähimmäksi pääsi Siilinjärvi, jossa lapsia syntyi Kuopion jälkeen eniten ja kuolleita oli vain yksitoista enemmän kuin syntyneitä.
Koronavuosina syntyvyys kääntyi ilahduttavasti pienoiseen kasvuun, mutta tilanne ei näytä jatkuvan sellaisena. Suunta on alaspäin koko maassa, jopa niin, että syntyneiden määrä oli alkuvuonna mittaushistorian alhaisin. Määrää on seurattu vuodesta 1900 alkaen.
Väestön luonnollisen vähenemisen seuraukset näkyvät voimakkaimmin maaseutualueilla. Maahanmuuttajiakin tulee sinne vähemmän kuin kasvukeskuksiin. Ylä-Savossa nettomaahanmuutto oli 45 henkilöä.
Alueiden ja maamme väestön ikärakenne on menossa yhä enemmän epätasapainoon, mikä tuo haastetta julkiselle taloudellemme. Myös työt tarvitsevat tekijöitä. Uhkana on kansainvälisten yritysten siirtyminen väkirikkaampiin maihin.
Tilanteen tasapainottamiseksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Se ei kuitenkaan riitä, vaan lasten arvottaminen osana elämää ja yhteiskuntaa on saatava uudelle tasolle. Perheitä on rohkaistava etenkin epävakaina aikoina. Suomi tarvitsee lapsia. Nyt ikäluokat pienenevät pienenemistään.
Siilinjärvellä hyvän syntyvyyden ja väestön kasvun taustalta löytyy suunnitelmallista työtä, onnistunut tontti- ja asuntopolitiikka sekä nuoria perheitä houkuttelevat peruspalvelut. Selittävä tekijä on toki myös sijainti Kuopion kupeessa. Onnistumisia kannattaa kopioida soveltuvilta osin.