Vapaa sana | Luonnon taju

Meillä on ollut tapana käydä jokaisella kesälomalla ainakin yhdessä kansallispuistossa. Tällä kertaa kohteeksi valikoitui mökkireissulla lähimpänä ollut Pyhä-Häkki. Muutaman kilometrin pituisen kävelyreitin varrella sai ihailla maisemia pitkospuita pitkin ja tuoksutella aitoa suoilmaa. Pari pitempää kierrosta saavat jäädä odottelemaan seuraavia kesiä: Pyhä-Häkkiin palaamme varmasti.

Reitistön varrella on kaksi erityistä puuta: Vanha iso puu (1518–2004) ja Uusi iso puu (1641–). Tuntuu hurjalta, että puut ovat olleet paikallaan vuosisatoja. Kumpainenkin puu sai minulta pitkät halaukset.

Meillä jokaisella on luonnon tajua. Valdur Mikitan mukaan ymmärrämme, että luonnossa on elämän syvyyttä, sellaista ikiaikaisuutta. Luonto pakottaa pysähtymään äärelleen ja huomaamaan oman itsensä pienuuden kaikessa tämänilmaisessa. Syke laskee ja turhat kierrokset laskevat.

Suomi elää puusta ja Suomi elää metsästä. Luontoarvot ja metsäteollisuus eivät ole toistensa vastavoimia, vaan aivan taatusti jokainen tässä maailmassa ymmärtää, että toimimalla kestävästi ja hyödyntämällä uusiutuvia luonnonvaroja turvaamme Telluksemme tulevaisuuden.

Maailman syvimmästä tunnetusta paikasta, Mariaanien haudasta, on löydetty muovipussi. Siitäkin syystä muoville tulee etsiä korvaavia vaihtoehtoja, ja puussa voi olla ratkaisu.

Onhan puusta ja biomassasta valmistettu esimerkiksi jo musiikkikuulokkeiden prototyyppi! Toivottavasti omat metsänsä jo vuosisatoja sitten hakanneet eurooppalaiset eivät rajoittaisi suomalaista kestävää metsänkäyttöä nyt eivätkä tulevaisuudessa.

Metsää ei tule museoida, mutta varmasti kansallispuistoja ja suojelualueita voisi meillä Suomessa olla enemmänkin. Myös talousmetsää tarvitaan: hyvin hoidettu kasvava metsäpalsta sitoo enemmän hiiltä.

Suomalainen metsänomistaja on hiilinielunhoitaja. Minullakin on oma urakkani taimenistutuksessa edessä vielä tälle kesää. Se on tulevaisuustyötä parhaimmillaan. Hyvin hoidetussa metsässä kasvaa hyvää puuta, ja metsäteollisuus kehittää koko ajan luonnon monimuotoisuutta tukevia hakkuu- ja kasvatusmenetelmiä.

Suomalaisten suhde metsään on kovin ristiriitainen, mutta vastinparien sijaan pitäisi löytää yhteinen sävel. Mennään metsään!

Kirjoittaja on kiuruvetinen lukion lehtori, Pohjois-Savon maakuntahallituksen jäsen, aluevaltuutettu ja Pohjois-Savon Keskustan puheenjohtaja.