Mielipide | Nuorten pahoinvoinnin pommi tikittää

Suomessa elää tutkimusten mukaan maailman onnellisin kansa. Onnen alla on kuitenkin moninaisia kohtaloita, ja ongelmia. Monet ongelmista on pitkittyneitä ja poikkeuksellisessa ajassa eläessämme kasvaneet räjähdysmäisesti. Huolestuttavaa on mielenterveysongelmien määrän kasvu, etenkin lapsilla ja nuorilla.

Orastanut koronan jälkeinen nousukausitoive on väistynyt ja edessä on Suomella kansantalouden haastavat ajat. Inflaatio on maaliskuussa 2022 jo 5,8 prosenttia ja luku on korkeimmillaan yli 30 vuoteen. Kansan ostovoima heikkenee koko ajan ja kannustinloukut työssäkäyntiin alkaa olla monella alalla merkittäviä. Koronatoimet ovat kurittaneet monia yrityksiä, ja nyt meneillään olevat talouspakotteet Ukrainan sodan johdosta Venäjälle, heikentävät entisestään yritysten toimintaa ja komponenttien saatavuutta. Yleisenä uhkana inflaation nousu tuo työttömyyden kasvun, korkojen nousun, kotitalouksien ostovoiman laskun ja velkaantumisen.

Kun taloudellisesti Suomella menee huonosti, menee yrityksillä, työntekijöillä ja koko kansalla huonommin. Haasteet ja huoli toimeentulosta heijastuu myös perheisiin. Ostovoiman heiketessä monessa perheessä säästetään esimerkiksi lasten ja nuorten harrastusmenoista. Kun raha ei riitä, pahoinvointi lisääntyy koko perheen tasolla.

Kannan huolta pahoinvoinnin pommista, joka tikittää koko ajan taustalla. 1990-luvun lamassa näimme nuorten päihteidenkäytön ja häiriökäyttäytymisen lisääntymistä. Väkivaltatilastot puhuivat puolestaan. Monet yritykset kaatuivat devalvaatioon sekä korkojen nousuun ja inhimillinen kärsimys kosketti laajasti kaikkia. Nyt meillä on käsillä korona-ajan lapsia ja nuoria, jotka edelleen jatkuvassa poikkeusolossa ovat menettäneet vuosia ”normaalista” lapsuus- ja nuoruusajastaan.

Masennuksesta on tulossa kansantauti. Huolestuttavinta on se, ettei hyvinvointiuudistuksen myötä ole odotettavissa helpotusta mielenterveyspalveluiden saatavuuteen, vaan yhä useampi hoidon tarvitsija jää hoitojonoon ja ongelmat syvenevät ja pitkittyvät. Viime vuonna nuorisopsykiatrista erikoissairaanhoitoa odottavien nuorten osuus on 9-kertainen verrattuna koronaa edeltävään aikaan. Siis nuorten osuus, jotka eivät päässeet hoitoon lain määrittämässä 3 kuukauden hoitotakuun aikana. Hoitoon pääsyn tilanne on kestämätön. Hoitojonon kasvaessa myös hoitopolku maksaa lopulta huomattavasti enemmän kuin varhaisen puuttumisen onnistuessa.

Pohjois-Savon 28.3.2022 aluevaltuustossa vihreiden valtuustoryhmä teki valtuustoaloitteen koskien ennaltaehkäisevän mielenterveystyön panostuksien lisäämistä perustamalla jokaiseen alueen kuntaan mielenterveysasema. Matalankynnyksen maksuton palvelu. Ainoana aluevaltuutettuna liityin aloitteeseen, sillä on äärimmäisen tärkeää lisätä varhaisen tunnistamisen ja ennaltaehkäisevän mielenterveystyön resursseja.

Orastavaa pommia on pakko alkaa purkaa ennen kuin on liian myöhäistä. Emme halua uutta syrjäytyneiden sukupolvea, sillä yksikin syrjäytynyt nuori maksaa arvioiden mukaan noin miljoona euroa yhteiskunnalle. Hänen ja perheensä inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettu (liik.)