Pääkirjoitus Luokallinen poissa koulusta

Keväällä 2020 julkaistussa raportissa koulua käymättömiä yläkoululaisia arvioitiin koko maassa olevan noin 4 000.

Koulupudokkaiden määrä alkoi hiljalleen kasvaa jo ennen korona-aikaa. Parin viime vuoden aikana se on lähes kaksinkertaistunut. Näin kertoo Varkauden yhtenäiskoulun rehtori Teemu Mustonen (IS 10.4.). Samansuuntaista viestiä välittävät myös muiden kuntien rehtorit ja koulutoimen johtajat.

Koulua käymätön yläkoululainen ei siis ole enää Savon kunnissa yksittäistapaus, kuten ehkä vielä viisi vuotta sitten. Koulupudokkaita on jo kymmeniä.

Koulusta poisjäänti on yksi tie syrjäytymiseen – monien nuorten syrjäytymiseen. Hälyttävää.

Iisalmessa Juhani Ahon koululla on rehtori Mari Lyyran mukaan noin 20 oppilasta, jotka voidaan runsaiden poissaolojen vuoksi katsoa koulua käymättömäksi. Varkaudessa koulupudokkaita on 23, ja välittömässä riskissä ajautua tähän ryhmään on 26. Siilinjärvellä lukema on noin 30.

Määrät ovat isoja. Esimerkiksi Iisalmessa sellaisia yläkoululaisia, joilla on syystä tai toisesta isoja vaikeuksia käydä koulua, on noin yhden luokan verran.

Syyt päätyä koulupudokkaaksi ovat moninaiset. Lapsella voi olla puutteita oppimiskyvyssä ja motivaatiossa tai mielenterveydellisiä ongelmia. Vaikeuksia voi olla omassa perheessä tai koulussa. Kiusaaminen tai ongelmat kaverisuhteissa ajavat myös helposti tilanteeseen, jossa kouluun ei ole enää kiva mennä.

Etäkoulu ja pandemian aiheuttamat muutokset esimerkiksi sosiaalisissa suhteissa ovat lisänneet vaikeuksia. Monet perheet ovat joutuneet pärjäämään yksin ilman riittävää tukea.

Asiantuntijoiden mukaan oppilas pitäisi saada yksilökohtaisen oppilashuollon, kuten kouluterveydenhoidon ja psykiatrisen tuen piiriin jo ongelmien varhaisessa vaiheessa, jotta nuori ei joudu poissaolojen kierteeseen.

Koulusta poisjäänti on yksi tie syrjäytymiseen – monien nuorten syrjäytymiseen. Hälyttävää.