Pääkirjoitus Kuntakodin voima on asukkaissa

Kuntaliitto on tehnyt visiointityötä tulevaisuuden kuntien rakentamiseksi. Yhteinen kuntavisio 2030 tiivistyy lauseeseen: Kunta on kuntalaisen koti.

Visio ja sen synnyttämä mielikuva on mieltä lämmittävä. Kodinhan sanotaan olevan ihmisen paras paikka. Kodissa on turvallinen olo. Siellä perheenjäsenet huolehtivat toisistaan, jakavat työt, suunnittelevat arkea ja tulevaisuutta yhdessä, kehittyvät ja muuttuvatkin ajan myötä toistensa hyväksyminä ja tukemina. Kodissa on vahva yhteenkuuluvuuden tunne.

Myös kuntavisiossa korostuu hyvän arjen kuntakotiin luominen ja tulevaisuuden yhdessä rakentaminen. Nämä tukevat kunnan elinvoimaisuutta ja palvelevat sen vahvistamista.

Pienissä kunnissa yhteisöllisyys on luontaisempaa kuin isommissa kaupungeissa. Silti sielläkään ei toisten kuuntelemisen ja yhdessä tekemisen saaminen rutiininomaiseksi tavaksi toimia käy helposti ja vaivatta.

Moni kyläseura ja -yhdistys sekä niiden muodostamat laajemmat yhteisöt ovat mainioita esimerkkejä siitä, mitä innolla, aktiivisuudella ja yhteisellä tahdolla voi saada aikaan. Talkoilla ja Leader-rahan turvin on näiden toimesta maakunnassamme kunnostettu monta uimarantaa, tehty kyläkenttiä ja leikkipaikkoja, korjattu vanhaa koulua tai rakennettu kuntoportaat, kuten Sonkajärvellä yhdessä urheiluseuran kanssa (IS 3.4.).

Useimmilla ihmisillä on halu kehittää omaa elinympäristöään, jos siihen annetaan tilaisuus. Tulevaisuuden kuntien ei kannata tätä mahdollisuutta hukata, vaan tukea ja ruokkia asukkaidensa aktiivisuutta. Se edesauttaa myös ihmisten viihtymistä sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Kyläyhdistyksille tyypillistä kuntalaisaktiivisuutta tarvitaan myös kuntakeskustoissa. Moni pieni, ja isompikin, asia tulee yhdessä hoidettuna nopeasti kuntoon.

Useimmilla ihmisillä on halu kehittää omaa elinympäristöään.