Hannakaisa Heikkisen Vapaa sana Maatalouden huoltovarmuuspaketti auttaa – Mutta ei vähennä kaupan vastuuta

Maailma on elänyt Ukrainan sodan aikaa hieman yli kuukauden. Sodan vaikutukset ovat heijastuneet monille aloille, joista maatalous on yksi kriittisimmistä. Kuten tiedämme, on maatalous jo valmiiksi syvässä kustannuskriisissä. Tilannetta on pahentanut sota, joka näkyy monilla tiloilla kassavajeena. Tilanne on äärimmäisen vakava.

Tähän vakavaan tilanteeseen pyritään vastaamaan maa- ja metsätalousministeri Lepän johdolla valmistellulla maatalouden 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketilla. Tämä paketti sisältää erilaisia tukimuotoja tilojen maksuvalmiuden tukemiseksi ja myös toimia vauhdittamaan energiaomavaraisuuden kasvattamista ja siirtymää pois fossiilisista tuotantopanoksista. Tämä jälkimmäinen on omiaan auttamaan Suomea irti Venäjältä tulevasta energiasta.

Nopeimpana toimena on maatalouden energiaveron palautuksen kertaluonteinen korotus 45 miljoonalla eurolla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että energiaveron palautus maksetaan tänä vuonna tuplana. Tämä kohdistuu erityisesti aktiivisille ruoantuottajille sekä kotieläintuotannossa että kasvinviljelyssä.

Toisena nopeavaikutteisena toimena on sika- ja siipikarjatalouden ja puutarhatalouden lisätuki. Näiden toimien lisäksi EU:n kriisitukea täydennetään kansallisella rahoituksella reilulla 20 miljoonalla eurolla. Suurin lisärahoitus kohdennetaan luonnonhaittakorvauksiin. Lisärahoitus on runsaat 50 euroa hehtaaria kohden, mikä tuo tiloille keskimäärin 3000 euroa lisärahoitusta. Myös poro- ja kalatalous saavat lisätukea.

Sovitut toimet on kohdennettu niin, että niillä tuetaan nimenomaan huoltovarmuutta eli toimia, jotka varmistavat maamme omavaraisuuden. Minussa herättää huolta kuitenkin se, että elämme jo huhtikuulla ja kevään kylvöajat lähestyvät. Näyttää valitettavasti siltä, ettei sovitut toimet kerkeä avuksi toukotöihin mennessä. Toivon ministerin kääntävän kaikki kivet, jotta tuki saataisiin tiloille mahdollisimman pian.

Suomalaisena ruoantuottajana olen surullinen siitä, että maatalouden kriisin herätään laajasti vasta näin vakavan tilanteen äärellä. Suomalainen ruoantuotanto on saanut olla pitkään parjatun roolissa, eikä eduskunnassa sen puolustajia ole ollut liikaa. Viimeiset kaksi vuotta ovat kuitenkin opettaneet, kuinka epävarma maailman tilanne voi olla. Olisi typeryyttä luottaa siihen, että nämä kriisit olisivat vain poikkeus. Siksi huoltovarmuuden turvaaminen on välttämätöntä.

Jatkuvilla kriisipaketeilla ei suomalaista ruoantuotantoa voi pelastaa.

Toivon näiden kriisivuosien viimein herättäneen myös kaupan. Kauppa on polkenut tuottajahintoja jo vuosia, eikä muutosta tuottajien eduksi ole saatu. Nyt ääni kellossa näyttää pakon edessä hieman muuttuneen. Puheiden tulee näkyä myös luvattuina toimenpiteinä, joiden täytyy olla pysyviä. Pidemmän kannattavuuskehityksen ratkaisuun vain kaupalla on avaimet. Jatkuvilla kriisipaketeilla ei suomalaista ruoantuotantoa voi pelastaa.

Suomalainen maatalous tarvitsee kipeästi uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Ilman voimakasta arvostuksen ja kannattavuuden palautusta monella tilalla ripustetaan hanskat pysyvästi naulaan.

Kirjoittaja on Suomen Keskustan kansanedustaja Kiuruvedeltä.