Nature Food -tiedelehden mukaan eläinperäisen ruoantuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes kaksinkertaiset kasvipohjaiseen ruoantuotantoon verrattuna. Suurin osa maapallon viljelymaasta käytetään karjan ruokintaan. Laiduneläimet vaativat paljon maata ja rehua, ja niitä varten on usein raivattava metsää. Karja tuottaa myös suuria määriä metaania, joka on merkittävä kasvihuonekaasu.
Suomalaiset syövät henkeä kohti lihaa noin 79 kiloa vuodessa. Siitä on nautaa 19 kiloa, sikaa 30 kiloa, siipikarjaa 27 kiloa sekä loput lammasta, poroa, hevosta ja riistaa. Jos jokainen vähentäisi lihan syöntiään edes 1970-luvun tasolle eli noin 50 kiloon henkeä kohti, Suomen ilmastopaneelin tavoite miljoonan tonnin päästövähennystavoite saavutettaisiin vuoteen 2035 mennessä. Lihan proteiinin tilalle on tarjolla hyviä proteiinilähteitä, kuten esimerkiksi kananmunia, täysjyväviljaa, sisäjärvien villikaloja, herneitä, siemeniä, pähkinöitä ja härkäpapuja.
Ilmastokriisi on myös terveyskriisi ja terveysuhka. Lämpeneminen ja sademäärän lisääntyminen vaikuttavat tauteja tartuttavien eläinten levinneisyyteen ja taudinaiheuttajien siirtymisen tehokkuuteen. Suomessa helteestä aiheutuvat terveyshaitat, vesiepidemiat, eläinvälitteiset infektiosairaudet, liukastumistapaturmat ja rakennusten kosteusvauriot uhkaavat lisääntyä, toteaa Suomen ilmastopaneeli raportissaan.
Kasvisten, juuresten, hedelmien ja marjojen määrän lisääntyminen ruokavaliossa pienentäisi kovan rasvan saantia ja riskiä sairastua suomalaisten kansantauteihin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpiin ja tyypin 2 diabetekseen alenisi ja terveydenhoitokulujen kasvu pysähtyisi.
Yhdysvaltalaisen Illinoisin yliopiston professorin Atul Jainin mielestä tavoitteena ei ole pakottaa ihmisiä muuttamaan ruokavaliotaan. Jos ihmiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, heidän on vakavasti harkittava ruokavalionsa muuttamista. (Helsingin Sanomat 15.9.21).
Kuopio