Mikael Pentikäisen Vapaa sana Maaseudun inflaatio – Harvoin pohdimme, että jokaisella meillä on oma inflaatiomme, joka riippuu meidän kulutuskoristamme

Moni havahtui uutiseen tilastokeskuksen laskelmasta, jonka mukaan kuluttajahintojen inflaatio oli joulukuussa 3,5 prosenttia, mutta maaseudulla 4,8 ja kaupungeissa 1,5 prosenttia.

Ero maaseudun ja kaupungin hintakehityksen välillä on hätkähdyttävä. Tällä on tietenkin iso vaikutus ostovoimakehitykseen ja yritysten kilpailukykyyn maalla ja kaupungeissa.

Inflaatio eli rahan reaalisen arvon lasku on kiinnostava asia. Harvoin pohdimme, että jokaisella meillä on oma inflaatiomme, joka riippuu meidän kulutuskoristamme.

Tilastokeskuksen laskelmassa maaseutukotitalous asuu vanhassa sähkö- tai öljylämmitteisessä talossa pienellä paikkakunnalla ja ajaa – olosuhteiden pakosta – paljon autolla. Ruokaan menee rahaa enemmän. Ravintoiloissa ja kulttuuririennoissa käydään vähemmän.

Kaupunkikotitalous asuu vuokralla ja ajaa julkisilla liikennevälineillä tai polkupyörällä. Kulttuuri-, ravintola- ja viestintäpalveluita kuluu paljon. Ruokakaupassa käydään, mutta harvakseltaan.

Viime aikoina erityisesti energian hinta on noussut. Jokainen huomaa sen sähkölaskuistaan ja polttoaineen hinnasta.

Yhteiskunnan eheyden kannalta on tärkeää, että inflaatio ei kiihdy ja eriydy maalla ja kaupungeissa.

Maailmanpolitiikan jännitys ja siirtymä kohti vähemmän päästäviä energialähteitä vaikuttavat energiahintaan. Kun Venäjä jatkaa uhitteluaan ja fossiilista energiaa vähennetään, hintapaine pysyy, vaikka viime aikojen nousu taittuisikin laskuun.

Maaseudun kova inflaatio tuntuu vahvasti monen maakuntien asukkaan elämässä.

Maatalouden kustannukset ovat nousseet rajusti eikä niitä ole pystytty siirtämään hintoihin. Moni viljelijä on ahtaalla.

Myös moni muu ala on kärsinyt. Polttoaineen hinnannousu vaikuttaa kaikkeen, jossa kuljetuksilla on merkitystä. Pelkästään dieselin hinta on noussut viimeisen vuoden aikana kymmeniä senttejä, jopa 50 senttiä litralta. Kuljetusyrittäjälle tämä on voinut tarkoittaa kymmenien tuhansien lisälaskua.

Kuljetuskustannuksia ei ole nostanut vain jännittynyt maailmanpolitiikka. Myös Suomen veropäätöksillä ja päästövähennystoimilla on vaikutus.

Suomi on pitkien etäisyyksien maa etäällä markkinoilta. Meille on olennaista, että satamat toimivat ja kuljetuskustannukset ovat kilpailukykyisiä.

Valitettavasti kumpikin tekijä on huonolla tolalla. Satamien työrauha on hutera, kun Auto- ja kuljetusalan AKT näyttää toistuvasti voimaansa. Huono toimitusvarmuus on yksi syy siihen, että UPM investoi Suomen sijaan Hollantiin.

Suomi kärsii myös kumipyöräkuljetuksissa. EU-komission mukaan dieselin hinta on Suomessa toiseksi kalleinta Euroopassa.

Päättäjät hallituksessa ja työmarkkinoilla ovat paljon vartijoita. Tarvitaan maltillisia palkkaratkaisuja – joita on onneksi saatu – mutta myös muita toimia, jotka turvaavat Suomen yritysten kilpailukyvyn ja toimitusvarmuuden.

Myös yhteiskunnan eheyden kannalta on tärkeää, että inflaatio ei kiihdy ja eriydy – kuten nyt tapahtuu – maalla ja kaupungeissa.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.