Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kirsti Puurusen Vapaa sana Edessä eläkevuodet – Työelämässä oleville olisi hyvä olla kuudenkymmenen iässä muutaman päivän koulutus eläkeiän lähestymisestä

Työelämässä oleva haaveilee eläkkeelle jäämisestä. Mietit, montako vuotta minulla on vielä jäljellä. Tämä oli tuttua ajattelua itsellenikin vuosikymmen sitten.

Ajattelin tuolloin sellaista mahdollisuutta, että työelämässä oleville olisi hyvä olla kuudenkymmenen iässä muutaman päivän koulutus eläkeiän lähestymisestä. Tällainen järjestetään esimerkiksi Norjassa. Suhtautuminen eläkkeelle jäämiseen riippuu, kuinka työnimu on riipaissut mukaansa.

Henkilökohtaisesti eläkkeelle jäämisessä on useita eteen tulevia seikkoja. Vähin ei liene oma työyhteisö, ne rakkaat työkaverit. Tällöin käy mielessä miten pärjään ilman niitä juttuja, huumoria kenties, jonka työkavereitten kanssa kokee.

Toinen asia, joka askarruttaa, on taloudellinen puoli. Eläkkeen suuruus ei ole sama kuin palkan suuruus, se mikä pankkitilille kilahtaa. Työhistoriasta riippuen eläkkeiden suuruus vaihtelee merkittävästi. Pienten eläkkeiden saajat voivat hakea tukea muun muassa asumismenoihin Kelan toimistosta. Myöskään ylelliseen elämään ei tavan tallaajan eläke riitä. Toisaalta onhan elämiseen tarvittavat vermeet työssä ollessa pikkuhiljaa hankittu.

Kolmantena seikkana on uusi sosiaalinen elämä. Tästä näkökulmasta katsottuna harrastuksilla on suuri merkitys. Jo olemassa oleva harrastustoiminta jatkuu juohevasti. Missään nimessä ei pidä jäädä kotiin sohvan nurkkaan istumaan, ellei harrasta suuremmissa määrin kirjojen lukemista. Suomi on yhdistysten luvattu maa. Jokaiselle löytyy oman harrastuspiirin liittyvä yhdistys.

Yksi asia mikä ei tule ollenkaan mieleen etukäteen, on perheen sisäinen dynamiikka. Ruokaa on laitettava koko päivälle. Ennen söi työpäivinä eväitä tai kävi lounaalla. Kotona oleminen lisää kodin siisteyden ylläpitämistä. Jos kummallakin on omia menoja, on sovittava auton käytöstä.

Tulevia eläkevuosia ei pidä murehtia.

Tulevia eläkevuosia ei pidä murehtia. Ikäajattelu saattaa muuttua. Valtioneuvoston tilaamaan selvityksen (julkaisu 2021/2) mukaan ikävuodet 64-74 ovat varsin toimintakykyisiä. Eläkeläiset auttavat usein muita, kuten puolisoaan, lastensa perheitä ja ovat vapaaehtoisia eri järjestöissä. Ikäihminen ei ole pelkkä menoerä.

Sain ennen eläkkeelle jäämistä kyselyn Työeläkevakuuttajilta, mitä aion tehdä eläkkeellä. Vastasin: ’Aion olla aktiivinen liikkuja oman elämäni ”jalokivi”, jota hoidan lopun elämääni. Katson maailmaa avarin silmin, matkustelen rahavarojeni puitteissa yhdessä läheisteni kanssa. Haaveilen edelleen ja odotan jonkin niistä haaveista toteutuvan. Suhtaudun lähimmäisiini lämmöllä ja autan heitä niissä asioissa, joissa osaan tai opastan eteenpäin.’

Itse olen elänyt niin, etten ole ’sitkun’ ihminen. Olen toteuttanut sen mistä olen haaveillut, kuten opiskellut, liikkunut, harrastanut ja suuren perheen kuopuksena syntyneenä pitänyt yhteyttä läheisiin ihmisiin. Eläkkeelle jäämistä odotellessa ei pidä jättää toteutettavaa suuremmissa määrin.

Tekemistä riittää!

Kirjoittaja on kaupunginhallituksen 2. vpj, Pohjois-Savon aluevaltuutettu.