Pääkirjoitus Hyvää mietintää kouluilla

Lapsi tai nuori ei harrasta liikuntaa pitääkseen kuntoaan ja terveyttään yllä. Hän menee pelaamaan jääkiekkoa, ratsastamaan, hyppimään trampoliinille tai laskettelemaan, koska se on kivaa ja samalla tapaa kavereita.

Lapsi ei myöskään ajattele, että lapsuuden ajan liikunnalla hän luo itselleen parempaa aikuisuutta ja vanhuutta, kasvattaa luumassaa tai kehittää tuki- ja liikuntaelimistöä. Näin kuitenkin tapahtuu. Lapsena omaan kehoon tallennetut liikunnan terveysvaikutukset ovat investointi, joka kantaa pitkään ja heijastuu parempana hyvinvointina pitkin elämää.

Tutkimustiedon mukaan lapsuudessa paljon liikkuneilla on aikuisena keskimäärin enemmän työkuukausia kuin vähemmän liikkuneilla. Aktiivisesti liikkuneet myös työllistyvät paremmin – he ovat usein jatkaneet liikkumista myös aikuisena. Liikunnallisen elämäntavan omaava työnhakija viestii työnantajalle olevansa päämäärätietoinen ja tehokas sekä pyrkivänsä pitämään itsensä kunnossa.

Lapselle ja nuorelle liikunta ikätovereiden kanssa on myös sosiaalisia taitoja kasvattavaa, se laajentaa kaveripiiriä ja tuttavaverkostoa. Liikunta lisää energisyyttä ja oppimiskykyä sekä ehkäisee samalla apeutta.

Ylä-Savon koulut ovat erinomaisen hyvällä asialla pohtiessaan koululaisten turvallisen liikenteessä kulkemisen lisäksi oppilaiden liikkumisen aktivoimiskeinoja (IS 2.2.). Pohditaan tehdään yhdessä lasten ja nuorten kanssa.

Esimerkiksi ajatus siitä, että koulubussi tai -taksi ei ajaisikaan aina sisäänkäynnin eteen, vaan matkasta taittuisi pieni pätkä kävellen, ei ole huono. Sekin olisi alku niille, joilla liikunta jää hyvin vähäiseksi.

Ennen internetiä sekä some- ja peliaikakautta lapset liikkuivat luonnostaan milloin painimalla, milloin kilpaillen ja liikuntaleikkien. Nyt lasten tuuppaaminen liikkumaan on enemmän aikuisen vastuulla.

Pohditaan tehdään yhdessä lasten ja nuorten kanssa.