Pääkirjoitus Paremmin kuin hyvin

Ensimmäisten aluevaalien tulosta oli vaikea ennustaa. Yläsavolaisittain sitä voi pitää parempana kuin etukäteen ounasteltiin. Jokaisesta kunnasta yksi tai useampi ehdokas tuli valituksi aluevaltuustoon, yhteensä yhdeksäntoista.

Puolueista keskusta menestyi Pohjois-Savossa, samoin myös Ylä-Savossa. Keskustan 21 paikasta yläsavolaiset täyttävät seitsemän. Vain Lapinlahdella, Pielavedellä ja Sonkajärvellä keskustan kannatus laski hieman.

Maakunnassa eniten kannatusta menettäneiden Perussuomalaisten tappio näkyi myös Ylä-Savossa. Vain Vieremällä puolue nosti aavistuksen suosiotaan, muualla kävi päinvastoin. Sonkajärvellä pudotus oli jopa hieman yli kymmenen prosenttiyksikköä kuntavaaleista.

Kristillisdemokraattien menestystä Ylä-Savossa ja koko maakunnassa osattiin odottaa. Myös Vasemmistoliitto menestyi Ylä-Savossa, kuudesta aluevaltuutetusta kolme on yläsavolaisia.

Pienissä kunnissa äänestäjät ovat yli puoluerajojen äänestäneet oman kunnan ehdokasta. Ääniä on keskitetty yhdelle tai muutamalle, jotta edes joku pääsisi läpi. Tämä toimi. Puolueiden todellisista kannatuksista ei näin ollen voi aluevaalien perusteella tehdä suoria päätelmiä.

Aluevaalien tulos jättää ja antaa mielenkiintoista mietittävää. Harmillista on, että äänestysprosentit jäivät jälleen kovin alhaisiksi. Tämä on yhteiskunnan ja demokratian toimivuuden kannalta huolestuttavaa.

Puolueiden todellisista kannatuksista ei voi aluevaalien perusteella tehdä suoria päätelmiä.

Kuopion pelätty määräävä asema aluevaltuustossa ei toteutunut. Kuopiolaisia 69 valtuutetusta on 33, ja heistäkin osa tulee liitoskunnista.

Yläsavolaisia aluevaltuustossa on enemmän kuin joka neljäs. Paikkoja eniten valtuustoon saaneen keskustan ääniharava on Kiuruveden Markku Siponen. Kun aluevaltuusto alkaa järjestäytyä, on yläsavolaisilla sanansa sanottavana.