Mielipide | Soteuudistus – Maailman parhainta tietoliikenneinfraa hyödynnetään hyvin huonosti

Suomi on siirtymässä palveluyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Otin ensimmäiseksi käyttööni huonot pankkiyhteydet noin kolme vuosikymmentä sitten. Nykyisistä verkkopankeista ei ollut aavistustakaan. Tänä päivänä kaikki pankkiasiat voi hoitaa itsepalveluna eli etänä ajasta ja olinpaikasta riippumatta. Tämän päivän todellisuutta on pankkien muuttuminen finanssitaloiksi, koska pankkien fuusioiden ja palvelurakenteen muutoksen jälkeen ansaintalogiikka on täysin muuttunut.

Vajaa kaksikymmentä vuotta sitten lähdin mukaan sähköiseen maatalouden EU-tukihaun pilottiin, kun se tuli käyttöön ja luovuin lomakkeilla tehtävästä tukihausta. Vero.fi-palveluun olen siirtynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tänä päivänä netissä käytettäviä sähköisiä palveluja on pilvin pimein. Oleellista niiden käytössä on riippumattomuus ajasta ja paikasta, sopiva päätelaite, hyvät tietoliikenneyhteydet ja luotettava tunnistautuminen palveluun.

Aluevaalien ennakkoäänestys oli jo ja varsinainen vaalipäivä on 23.1. Vaalit ovat demokratian vaatima hinta siitä, että lähes monopolin asemassa oleva julkinen sote-palvelujärjestelmä saadaan uudistusprosessin alkuun. Uudistuksen pahimmat uhkat ovat ammattiryhmien keskinäiset reviirit, yleinen muutosvastarinta jopa potilaiden puolella ja kaikkein pahimpana poliittisten ryhmien kinaaminen vallasta. Potilaat kärsivät viivästyvästä paremmasta palvelujärjestelmästä. Viimeisten kahden vuoden aikana olen ikääntyneenä joutunut ravaamaan soten palveluhimmelissä täällä Iisalmessa ja Kuopiossa KYS:ssä ja näkemään, mitä ongelmia siiloutuneet yhteen toimimattomat tietojärjestelmät aiheuttavat, ja ihmettelemään, miksi maailman parhainta tietoliikenneinfraa hyödynnetään hyvin huonosti.

Normaalin evoluution kautta kehittyneet tietojärjestelmät ja niiden varaan vuosien mittaan rakentunut palvelurakenne on vihdoinkin uudistettava. Nykyiset palvelun tuottajat eli kunnat syntyivät aikana, jolloin kulkutapa oli hevoskyyti eli 100–150 vuotta sitten. Vieremä ja Sonkajärvi erosivat Iisalmen emäkunnasta viimeisenä ja täyttävät tänä vuonna sata vuotta. Olisiko vihdoinkin aika siirtyä hevosyhteiskunnan aikana alkunsa saaneesta sotenkin palvelurakenteesta tietoyhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien käyttöön?

Maakunta on luonnollinen palveluntuottaja koska palveluntuottajien määrä putoaa kymmenenteen osaan. Tietotekniikan ja tietoliikenteen kannalta palvelut voitaisiin tuottaa hyvin yhdestä pisteestä, mutta alueellinen tietämys ja erikoisosaaminen puoltaa hyvää kompromissia eli pääosin maakunnallisia hyvinvointialueita. Kunnat edustavat edelleen kansalaisiaan ja niiden rooli sote-asioissa muuttuu palveluntuottajasta kuntalaistensa edunvalvojaksi. Tämän toteuttamiseksi alue antaa kunnille ja potilaille palvelulupauksen, jonka ansiosta jokainen tietää mitä palvelua saa. Kunnat voivat tarkentaa sote-palveluja omalla alueellaan palvelusopimuksilla, joissa sovitaan erityispalveluista kunnan asukkaille ja joista kunta itse maksaa. Näin resurssit eli rahat, henkilöt ja sote-palvelut saadaan paremmin vastaamaan kunnan kantokykyä. Ei kaadeta kaikkia vaatimuksia yhteen toiveiden tynnyriin. Kaikkia toiveita ei aluevaltuusto voi resurssoida ja valtionkin rahkeet ovat rajalliset. Maakuntavero lisää kansan verotaakkaa ja verotulot häviävät jonnekin näkymättömiin.

Iisalmi