Mielipide: Oletko sinä se uusi tyttö?

Mielenterveyden ongelmista on uskallettava puhua. Kuvituskuva Minna Lyytinen

Sari Järn

Oletko sinä se uusi tyttö? Kavahdin kysymystä ja kysyjää. Olinhan juuri saapunut pelottavaan paikkaan. Mielisairaalaan. Isäni teki syöpäkuolemaa Meilahden sairaalassa. Äitini oli päätynyt Tammisaaren mielisairaalan suljetulle osastolle. Minun piti nielaista muutaman kerran ennen kuin vastasin: “Tulin katsomaan äitiäni.”

Olen jo useita vuosia puhunut julkisesti siitä, mistä moni vaikenee. Saan yhä kuulla, että mielenterveyden ongelmista ei sovi kertoa julkisesti, saati itsemurhista. Oma äitini, isoäitini ja tämän isoäiti ovat kaikki tehneet itsemurhan.

Kun isä kuoli, lähdin pakoon, koska en jaksanut kannatella sairasta äitiäni. Olin 24-vuotias nuori nainen, joka oli sekaisin surusta, ja äärettömän vihainen elämälle. Kun lähtee sutta karkuun, tulee karhu vastaan. Äiti muutti perässäni Ouluun ja teki itsemurhan Valon päivänä helmikuussa 1992. Minä olin tuolloin kahden pienen lapsen uupunut äiti, joka ei kyennyt menemään oman äitinsä hautajaisiin.

Vuonna 2020 itsemurhia tehtiin 717, mikä on 29 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Määrä on laskenut suhteellisen tasaisesti vuodesta 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Nuorten itsemurhakuolleisuus Suomessa on eurooppalaisittain verrattuna korkeaa. Sitä vastoin 65 vuotta täyttäneiden itsemurhakuolleisuus ei ole viime vuosina poikennut EU-maiden keskiarvosta.

Nykyään Valon päivä on masennukseen sairastuneiden ja heidän läheistensä yhteinen teemapäivä. Päivällä halutaan korostaa keskinäisen tuen merkitystä sekä tuoda toivoa masennukseen sairastuneille ja heidän läheisilleen pitkän talven jälkeen.

Kun elokuussa sain postia Hyvällä mielellä Pohjois-Savo -hankkeesta, ilahduin. Mielenterveys ei saa olla tabu. Hankkeen Mieliteko-kehitysohjelman tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja vähentää päihteiden käyttöä Pohjois-Savossa. Olen tyytyväinen siihen, kuinka hyvin kunnat ovat lähteneet mukaan hankkeeseen.

Itseäni huolestuttaa, että Suomen sairaimmat ihmiset asuvat Pohjois-Savossa. Kun Suomen kunnat laitetaan mielenterveyden osalta järjestykseen, Pohjois-Savon kaikki kunnat Siilinjärveä ja Joroista lukuun ottamatta sijoittuvat heikoimpaan neljännekseen. Kuuden sairaimman kunnan joukossa on viisi pohjoissavolaista kuntaa. Mielenterveyden ongelmissa ero Pohjois-Savon ja muun maan välillä on hälyttävä.

Tähän on tultava muutos. Uskallan väittää, että minulla on ymmärrystä ja tahtotila tehdä työtä hyvinvoinnin eteen. Vaikka minä olen monelle pohjoissavolaiselle “uusi tyttö” politiikan kentällä, tein itse asiassa näyttävän paluun politiikkaan viime kesän kuntavaaleissa.

Oletko sinä se uusi tyttö? Minut yritettiin vastaanottaa lämpimästi mielisairaalan osastolla, kun olin äitiäni katsomassa. Pelästyin silloin kysymystä, mutta nyt ymmärrän, että minut oltiin valmiina ottamaan joukkoon.

Tällä kertaa en pelkää, mitä minusta ajatellaan, vaan olen valmis lähtemään rohkeasti mukaan uuden maakunnan ja hyvinvointialueen kehittämiseen.

TKI-asiantuntija, kirjastonhoitaja, kirjailija, yrittäjä

Joroisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja, aluevaaliehdokas (sd.)

Kommentoi