Mielipide | Millaisia asioita aluevaltuutetut päättävät

Uudet, tammikuussa valittavat aluevaltuustot aloittavat työnsä maaliskuussa 2022.

Ensimmäisten aluevaltuutettujen tehtävät ovat vaativia. Aikaa on vain noin 10 kuukautta siihen, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Ne käynnistyvät vuoden 2023 alusta, ja sote-palvelut ja palo- ja pelastustoimi siirtyvät niille. Näin tapahtuu myös meidän alueella, Pohjois-Savossa.

Ennen kuin aluevaltuusto voi aloittaa varsinaisen työskentelynsä, on sen järjestäydyttävä ja kehitettävä sisäiset työskentelytapansa. Valtuutettujen on myös käytettävä runsaasti aikaa uuteen sote-malliin kouluttautumiseen. Useimmilla uusilla aluevaltuutetuilla on vain pintapuolinen käsitys siitä, mistä kaiken kaikkiaan on kysymys.

Samaan aikaan on siis perehdyttävä, valmisteltava ja päätettävä tärkeistä ja suurista asioista. Näillä päätöksillä luodaan pohjaa ja toimintamallia hyvinvointialueen tulevalle toiminnalle.

Alueen on tuotettava kansalaisten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut lähellä ja helposti saavuttavina. Palo- ja pelastuspalvelujen on turvattava palvelujensa saanti oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Aina ja kaikkialla Pohjois-Savossa.

Kiire ja työntäyteinen valtuustokausi tulee. Valmista tuskin tulee 10 ensimmäisen kuukauden. Toiminnan perusmallia joudutaan varmasti täsmentämään myös tulevaisuudessa samaan aikaan, kun päätöksentekoon tulee myös uusia asioita.

Aluevaltuusto ei aloita aivan ”tyhjältä pöydältä”. Väliaikainen valmisteluelin on työskennellyt jo hyvän aikaa valmistelemalla hyvinvointialueen käynnistämiseen ja perusrakenteisiin liittyviä asioita. Tätä työtä tekevät kokeneet virkahenkilöt. He voivat hyödyntää kokemuksia, joita on saatu aikaisemmista yhteistoimintamalleista, kuten Ylä-Savon SOTE kuntayhtymästä.

Ensimmäiset aluevaltuustojen käsittelyyn ja päätettäväksi tulevat asiat ovat juuri näin valmisteltuja asioita. Julkiseen keskusteluun on niistä noussut vain muutamia, kuten äskettäin mielipiteitä herättänyt sote-laitosten ruokahuollon järjestäminen. Pidän sitä hyvänä esimerkkinä asiasta, jossa käydään kamppailua keskittämisen ja hajasijoittamisen välisestä ristiriidasta.

Aluevaltuustoilla on 15 tehtävää

Hyvinvointialuelaissa luetellaan aluevaltuustojen päätäntävallassa olevat tehtävät. Niitä on yhteensä 15 kappaletta. Luku tuntuu kovin pieneltä, mutta useimpiin niistä sisältyy lukuisia meidän jokaisen saamaan sote-palveluun vaikuttavia asioita. Välittömästi.

Nostan tässä esille niistä kaksi.

Yksi tehtävistä on hyvinvointialuestrategiasta päättäminen. Se tarkoittaa suunnitelmia, joilla hyvät sote-palvelut voidaan tuottaa meille jokaiselle. Yksittäisten asioiden toteuttamiseen liittyvien suunnitelmien on oltava niiden kanssa yhdenmukaiset.

Strategia tarkoittaa suunnitelmaa vaikkapa siitä, tuotetaanko sote-laitosten ruokapalvelut keskitetysti yhdessä paikassa, vai useammissa paikoissa. Paikallisuus tarkoittaa myös elinvoimaa, ja siten hyvinvointia. Helposti saatavilla laadukkailla sote-palveluilla turvataan Ylä-Savon elinvoimaisuutta.

Toisena mainitsen talousarvion ja taloussuunnitelman. Siinä päätetään vuosittain hyvinvointialueen valtiolta saaman rahoituksen käytöstä, investoinneista, sekä esimerkiksi asiakasmaksuista. Valtuutetut käsittelevät ja päättävä myös muutaman lähivuoden toiminnan ja talouden suunnitelmista.

Talousarviot ja vastaavat suunnitelmat ovat tärkeitä työkaluja, joilla ohjataan esimerkiksi sote-palvelujen saatavuutta alueilla.

Tässä kaksi hyvin käytännön läheistä esimerkkiä asioista, joista aluevaltuutetut joutuvat päättämään. Heidän on nopeasti perehdyttävä laajoihin kokonaisuuksiin, ja asioihin, jotka vaikuttavat tasapuolisesti sote-palvelujen, ja palo- ja pelastustoimen palvelujen saatavuuteen. Koko Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Haastavalta tuntuu. Äänestä siis ehdokasta, jonka uskot ottavan haasteen vastaan, ja sitoutuvan ajamaan alueemme asukkaiden etuja parhaalla mahdollisella tavalla.

aluevaaliehdokas (kesk.), Iisalmi