Huomenna on yksi vuoden odotetuimmista päivistä – varsinkin lapsiperheissä. Aikuiset nauttivat edessä olevista vapaapäivistä, lapset jännittävät joulupukin tuloa.
Tänä vuonna joulunvietto alkaa toistamiseen poikkeavissa oloissa. Joulupukkikin joutunee monen kodin kohdalla jättämään lahjapaketit rappuselle tai eteiseen.
Koronatilanne paheni harmittavasti juuri ennen joulua. Se lisää huolta ja epävarmuutta sekä rajoittaa mahdollisuuksia matkustaa ja tavata läheisiä ihmisiä ja ystäviä. Moni joutuu myös kärsimään tahtomattaan yksinäisyydestä.
Suomi hiljenee jouluksi. Rauhaa toivoisi myös sairaaloihin. Niissä joulua odotetaan kuitenkin huolestuneina. Kuopion yliopistollinen sairaala on jo varautunut heikkenevään koronatilanteeseen siirtämällä loppuvuoden kiireettömiä leikkauksia.
Koronahoitajat ovat työskennelleet vaativissa olosuhteissa ja paineen alla jo kohta kaksi vuotta. Heidän jaksamisensa on äärirajoilla. Kuten eräs hoitaja totesi, paras joululahja hoitohenkilöstölle olisi se, että ihmiset noudattaisivat ohjeita ja välttäisivät turhia kontakteja, jotta omikronmuunnoksen aiheuttamien tartuntojen leviäminen hidastuisi. Jokainen meistä voi vaikuttaa tähän omalta pieneltä osaltaan.
Vaikka maailma ei ole täydellinen – ei edes jouluna, meillä on Suomessa paljon syytä tyytyväisyyteen ja iloon. Meistä pidetään huolta.
Lämpö ja rakkaus eivät katoa jakamalla, vaan ne laajenevat, kasvavat ja kertaantuvat – samoin kuin jouluilo.
Suomalaiseen jouluperinteeseen kuuluvat vahvasti joululaulut. Niissä tunnelmoidaan, muistellaan, ikävöidään, iloitaan ja rakastetaan. Sanoituksissa on elämän koko kirjo pakahduttavasta surusta aina iloa tuikkiviin lasten silmiin.
Joululaulut pursuavat lämpöä ja hyvyyttä. Löytyykö niitä minusta ja sinusta? Lämpö ja rakkaus eivät katoa jakamalla, vaan ne laajenevat, kasvavat ja kertaantuvat – samoin kuin jouluilo.