Mielipide: Aurinkovoimaloita entisille turvesoille Ylä-Savoon? – Voisivatko kunnat ryhtyä edistämään aurinkovoimaloiden rakentamista alueelleen?

Aurinkovoima on sekä päästötöntä että äänetöntä. Arkistokuva Timo Mustalampi

Irma Tikkanen

Neova, entinen Vapo Oy, lopettaa energiaturpeen nostamisen vuonna 2022. Sen seurauksena yli 10 000 hehtaaria turvetuotantoalueitta poistuu käytöstä, osa Ylä-Savosta. Ylä-Savossa on myös lukuisia yksityisiä turvesoita, joilta uhkaa turpeen noston lopettaminen. Syynä energiaturpeen käytön vähenemiseen ja loppumiseen on energiaverotuksen korottaminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. (HS 2.12.2021) Aiemmin lakkautettuja turvesoita on myös useita. Miten entisiä turvesoita voisi hyödyntää?

Turvesuothan tulee turpeen noston lopettamisen jälkeen ennallistaa joko maatalouskäyttöön pelloiksi, metsänistutukseen, kosteikoiksi tai hyödyntää niitä muutoin. Turvesuot ovat laajoja ja aurinko paistaa niille esteettä. Voitaisiinko entisiä turvesoita hyödyntää aurinkovoimala-alueina?

Meneillään on voimistuva päästöttömän sähköenergian tuotannon trendi eri tuotantomuodoilla. Yksi niistä on tuulivoimala, joita on tarjottu tuulivoimapuistojen muodossa Ylä-Savon alueille, ainakin Kiuruvedelle, Vieremälle, Sonkajärvelle, Pielavedelle, Rautavaaralle ja Nilsiään. Tuulivoimaloiden maanvuokrasopimukset ovat kuitenkin pitkiä ja niihin liittyy epävarmuutta ja juridisia ongelmia, elleivät sopimukset ole juristien laatimia. Lisäksi rakennettavat tuulivoimalat ovat kalliita, samoin niiden purkaminen.

Toinen päästötön energiantuotantomuoto on aurinkovoimala. Parhaimmillaan nykyiset aurinkovoimalat ovat teholtaan 1–5 MWp. Aurinkopaneelien tulee kestää sekä kesät että talvet ja niiden kestoikä on jopa 25–30 vuotta (Motiva 2018), samoin kuin tuulivoimalan, jonka kestoikä on 25–30 vuotta (Motiva 2021). Aurinkopaneelien tekniikka on kehittynyt vuosikymmenien saatossa. Ne ovat tulleet hinnaltaan edullisemmiksi, kooltaan isommiksi ja teholtaan paremmiksi. Aurinkovoimalat ovat päästöttömiä, äänettömiä ja hinnaltaan edullisempia. Ongelmana on, että aina ei aurinko paista.

Aurinkovoima on sekä päästötöntä että äänetöntä. Yksi keskeinen kriteeri aurinkovoimalan perustamisessa entiselle turvesuolle on pohjamaa. Eri suot vaativat erilaisen perustan, jotta raskaat aurinkopaneelit pysyvät paikallaan. Aurinkovoimalan alue vaatii myös perustan kuivuutta, mikä tarkoittaa ojitustöitä vesien ohjaamiseksi pois aurinkovoimala-alueelta. Aurinkovoimala tarvitsee myös tuotetun sähkön siirtoon siirtolinjan valtakunnalliseen sähköverkkoon, kuten tuulivoimalakin. Aurinkovoimalainvestointi on hinnaltaan tuulivoimalaa edullisempi.

Aurinkovoimaloita on jo alettu perustaa entisille turvesoille etenkin Pohjanmaalla, mikä on ollut vahva turvetuotantomaakunta. Esimerkiksi Toholammilla entiselle turvesuolle ollaan suunnittelemassa aurinkovoimalaa ja sen viereen biometaanilaitosta, joka hyödyntää lehmänlantaa (YLE 8.9.2021). Toinen aurinkovoimala entiselle turvesuolle on suunnitteilla Lapuan Heininevalle (YLE 11.5.2021) ja kolmas Kauhajoen ja Kurikan rajalle (Maaseudun Tulevaisuus 21.9.2021).

Voisivatko Ylä-Savon kunnat entisinä vahvoina mutta taantuvina turvetuotantokuntina ryhtyä edistämään myös aurinkovoimaloiden rakentamista alueelleen ja siten edistää omalta osaltaan ilmastonmuutosta parempaan suuntaan? Voisiko myös Ylä-Savon kuntien alueella toimiva sähköyhtiö ottaa aurinkovoimalan toteutettavakseen entisille turvesoille? Tehtävähän sopisi alueelliselle sähköyhtiölle, koska sillä on jo pitkälti sähköverkot valmiina. Tai joku muu yksityinen aurinkoenergiaan erikoistunut yhtiö? Lehmänlantaakin Ylä-Savossa lienee riittävästi, joten biometaanilaitos sopisi aurinkovoimalan viereen.

Kommentoi