Mielipide: Viljelijäkö on syyllinen? – On muistettava, että nurmea ei muokata, jolloin maaperästä ei vapaudu hiilidioksidia

Nurmi kerää hiilidioksidia ja päätyy rehuna lehmän ateriaksi. Arkistokuva Outi Paappanen

Iisak Kuusisto

Olen eläinlääkärinä seurannut ympäristökeskustelua koskien lihan ja maidon hiilitasetta, ja keskustelussa on tullut ilmi että kaikki perustuvat vanhoihin tietoihin. Tai vanhoihin ymmärryksiin.

Kiuruvedellä oli toimiessani eläinlääkärinä useita satoja maitotiloja, mutta maitotilojen määrä on pudonnut jyrkästi. Vuonna 2013 Kiuruvedellä oli vielä 157 maitoa tuottavaa tilaa, mutta nyt syksyllä 2021 maitotilojen määrä on pudonnut alle sadan tilan, maataloustoimiston mukaan tällä hetkellä Kiuruvedellä on enää 99 maitotilaa.

Kuitenkin tilojen maitomäärät ovat nousseet niin, että 2013 Kiuruveden tilat tuottivat 48 miljoonaa litraa maitoa, ja vuonna 2020 56 miljoonaa litraa, vaikka tilojen määrä on vähentynyt merkittävästi.

Koko maan tilojen määrässä on vielä heikompi. Vuonna 2011 oli maitotiloja 10 121 ja vuonna 2021 tiloja on enää 5044 tilaa.

1960-luvulla Kiuruvedellä oli noin 1700 maitotilaa ja lehmien tuotos hieman yli 3 000 kiloa vuodessa. Silloin karja ruokittiin kuivalla heinällä, joka yleensä niitettiin heilimoinnin jälkeen ja jauhoja, jos oli, annettiin kauhallinen lehmää kohti. Nykyisin keskituotos on lähes 9 000 litraa, ja parhailla tiloilla yli 12 000 litraa.

Kiuruvedellä on 23 500 hehtaaria viljeltyä maata, josta nurmea on 16 000 hehtaaria, josta laidun nurmea noin 1 000 hehtaaria, viljalla 4 800 hehtaaria ja loput kesantoa ja viljelemätöntä peltoa.

Maataloutta on syytetty ilmaston pilaajaksi, mutta kovasti mieltäni ilahdutti viime viikolla valmistunut tutkimus, jossa todettiin, että lehmien aiheuttamat päästöt ilmastoon ovatkin vain murto-osa aikaisemmista väitteistä.

Niin Kiuruvedellä kuin muuallakin pohjoisessa Suomessa viljellään pääosin nurmea. Nurmi niitetään 2–3 kertaan vuodessa, säilötään muurahaishapolla ja tehdään viherrehuksi. Satotaso on 15–25 tonniin vuodessa, kuivapaino 7 000–10 000 kiloa korjuumäärästä riippuen.

Tämä rehu niitetään juuri silloin kun massa on maksimissaan ja sokeripitoisuus korkeimmillaan. Ja tämä tarkoittaa sitä, että se yhteyttää vahvasti hiiltä. Ja lisäksi kasvuaika nurmella on kaksi kertaa pidempi kuin viljakasveilla.

Nurmi alkaa yhteyttämään heti, kun lumet ovat sulaneet ja lämpötila nousee muutamaan asteeseen. Sama jatkuu syksyllä, vaikka pakkasia on, jos vain välillä on lämmintä, niin nurmi yhteyttää hiiltä ja lisää nurmen hiilinielua. On muistettava, että nurmea ei muokata, jolloin maaperästä ei vapaudu hiilidioksidia. Ja kun nämä lasketaan kaikki yhteen, on todennäköistä että suomalainen maito ja naudanliha on hiilineutraaleja, tai ainakin lähellä sitä.

Paljon puhutuista ”turvepelloista” suurin osa on pohjoisessa ja Keski-Suomessa, ja niissä kasvatetaan valtaosin nurmea, joka toimii hiilinieluna. Ja vanhat turvepellot ovat jo vahvamultaisia.

Vielä 60–70- luvuilla käytettiin käytettävissä olevista tuloista 50 prosenttia ja jopa yli ravintoon. Nyt käytetään vain 15 prosenttia. Tällä 15 prosentilla on selkeä hiilinielu.

Maatalous on nyt melkoisten myllerrysten kohteena. Lannoitteiden hinnat ovat nousemassa kaksi ja puolikertaisiksi, polttoaineiden hinnat ovat kaksinkertaistuneet ja muutkin tuotantopanosten hinnat ovat nousseet, mutta maataloustuotteiden hinnat eivät nouse.

Toivotan kaikille maatalouden parissa työskenteleville ihmiselle voimia ja uskoa siihen, että ilman kotimaista ruokaa ei Suomessa tulla toimeen, ja maatalouden arvostus nousee vielä tuotteiden nousevien hintojen muodossa.

eläinlääkäri evp 90 v.

metsänomistaja

Kommentoi