Mielipide: Tuhat tulimmaista – Mittava kulttuuritapahtuma pienessä kunnassa

Seinävuoren rotkolaaksossa järjestettiin Tuhat tulimmaista -tapahtuma. Arkistokuva Viljo Eriksson

Leo Puurunen

Kävin Jukka-poikani luona Hiidenlahden koululla, jossa kotiseutuneuvos Anna-Liisa Happonen oli aikoinaan toiminut opettajana. En tällä kertaa tavannut ystävääni Anna-Liisaa, jolle haluan luovuttaa viimeisimmät kotiseutukirjani. Illalla ihastelimme Markku Miettisen pellolle koottua kokkoa, joka poltettiin Halloween kunniaksi. Seuraavana päivänä Jukka vei minut Seinävuoren rotkolaaksossa vietettävään Tuhat tulimmaista -tapahtumaan. Rotko on puoli kilometriä pitkä jylhä luontonähtävyys – todellinen Tuusniemen ihme, kallioseinämien reunustama paikoin 25 metriä korkeiden kallioiden ruhjemuodostuma. Ruhjeet lienevät muodostuneet kymmeniä tuhansia vuosia sitten jääkauden aikana. Laakson pohjalla liritteli puro vieden vettä Iso Seinälammesta Pieneen Seinälampeen.

Itse tuli-tapahtuma löi ällikällä – niin hieno se oli. Alkajaisiksi Rotkolaakson näköalatasanteella kuuntelimme kuopiolaisen Ensemblen kuoroesityksiä. Isänmaalliset, tasokkaat laulut sopivat siihen ympäristöön. Illan pimetessä siirryimme seuraamaan Juojärven Aarnitulien ohjelmaa. Matkalla ihastelimme Mari Kaijan ja Minna Rajamon rakukeramiikkaveistoksia. Veistosten aiheet haastoivat pohtimaan valintoja, joita joudumme tekemään yksilöinä, yhdessä ja maailmanlaajuisesti – kuten esitteessä kerrottiin. Välinpitämättömyys-teoksessa maapalloon oli merkitty luodinrei`in meneillään olevat sodat.

Tuusniemeläinen Juojärven Aarnitulet -ryhmä esitti kertovaa tuliteatteria, jossa tarina eteni musiikin, valojen ja tulen saattelemana. Vaarana oli, että kuiva risukko syttyisi tuleen kipinäsateessa. Ongelmat kuitenkin vältettiin.

Jäin ihmettelemään, kuinka pieni 2400 asukkaan Tuusniemen kunta pystyy järjestämään näin mittavan kulttuuritapahtuman. Oikeastaan ainoa puute oli autojen parkkipaikat. Syrjäisen sivutien varret olivat täynnä autoja. Suurin osa katsojista oli tullut paikalle autolla. Vinkki kunnalle: tehkää lisää autojen paikoitusalueita. Puitteet ovat kunnossa suurtenkin tapahtumien järjestämiselle. Nyt paikalla lienee ollut 500–700 henkeä.

Nykyihminen on kiinnostunut vanhoista asioista. Esimerkiksi myrrys tarkoittaa noitaa ja tietäjää. Urho Kekkosta luonnehdittiin myrrysmieheksi.

Toinen vinkki: Hiisi-sana on ikivanha pyhää metsää ja metsänhaltijaa tarkoittava sana. Se on lähes sama kuin lappalaisten seita. Kuka tietää, missä Hiidenlahden pakanallinen uhripaikka Hiisi on sijainnut? Vuori on vainajien olinpaikka. Hiidenkansa tarkoittaa vainajien henkiä. Tiedetään, että Etelä-Suomessa kirkot pyrittiin rakentamaan niille paikoille, joille ihmiset olivat vanhastaan tottuneet kokoontumaan vainajia palvomaan.

Voisiko seuraava tapahtuma kietoutua Hiiden ympärille?

Vien Ylä-Savoon viestiä Tuusniemen mahtavasta kulttuuritahdosta.

kotiseutuneuvos Lapinlahti

Kommentoi