Mielipide | Mielenterveys – ja päihdepalveluiden kehittäminen osana Pohjois-Savon hyvinvointialueen rakentamista on erittäin tärkeää

Mielenterveysongelmien yleisyyttä kuvaava mielenterveysindeksi on Pohjois-Savossa 161, kun maan keskiarvo on 100. Meillä on mielenterveyden ongelmia kaikenikäisillä lapsesta vanhukseen, työllisillä ja työttömillä, opiskelijoilla ja koululaisilla. Kaikilla meillä on joku sukulainen, tuttu tai työkaveri, joka kärsii jonkinlaisesta mielenterveydenongelmasta. Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tunnistamiseen, matalan kynnyksen hoitamiseen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoitoon on löydyttävä keinoja ja panostusta jo nyt, mutta hyvinvointialueen palveluja suunniteltaessa niiden on oltava etulinjassa esillä. Tärkeintä palvelujen suunnittelussa on muistaa, että varhainen ja oikea-aikainen apu ehkäisee tilanteiden vaikeutumista ja vähentää kustannuksia.

Mielenterveyspalveluissa tulee siis edistää matalan kynnyksen, ennalta ehkäiseviä ja varhaisen tuen periaatteella toteutettavia palveluja, joissa huomioidaan myös psyykkisesti sairastuneen läheiset. Perusterveydenhuollossa pitää siksi olla saatavilla laatuvaatimukset täyttävät ja palveluvalikoimasuositusten mukaiset mielenterveyspalvelut, myös kiireellisinä. Palveluissa tulee aina huomioida myös sairastuneen läheiset ja perhe. Perheet on tunnustettava mielenterveystyön perusyksiköksi ja läheissuhteiden merkitys keskeiseksi osaksi mielen sairauksista toipumista.

Kun mielenterveys- ja myös päihdepalvelujen kokonaisuuden suunnitelmaa Pohjois-Savon hyvinvointialueelle tehdään, on ammattilaisten ja tutkijoiden tietoon perustuvien ratkaisujen ohella otettava laajasti huomioon kansalaisten, palveluiden käyttäjien ja heidän läheistensä näkemykset. Myös alueen järjestöjä on kuultava suunnittelun yhteydessä. Etsiviä ja matalan kynnyksen palveluja täydentävät erilaiset vertaistuen muodot ja järjestöjen tekemä työ.

Palvelujen suunnittelussa on turvattava ehjät hoitoketjut matalan kynnyksen palveluista perusterveydenhuoltoon ja aina erikoissairaanhoitoon asti. Ehjät hoitoketjut ja riittävä tuki palvelusta toiseen siirryttäessä takaavat keskeytymättömän suunnitelmallisen hoitopolun sekä pitkäjännitteistä turvaa ja rinnalla kulkemista hoidon eri vaiheissa.

Pohjois-Savossa voidaan tehdä paljon, jotta asukkaamme voisivat paremmin ja hoitopolut toimisivat paremmin. Meillä ei ole varaa pitkiin jonotuksiin ja hoitavien tahojen keskinäisiin tulppiin ja solmuihin. Pohjois-Savon hyvinvointialueen suunnittelussa on yhdeksi tärkeimmistä asioista nostettava mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen toimivalla tavalla.

YTM, aluevaaliehdokas, Iisalmi (vihr.)