Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Perhelääkärijärjestelmä – Monien mutkien takana

Useiden lehtien mielipidepalstalla on jo useampaan otteeseen tuoreesti kaivattu oma- tai perhelääkärijärjestelmää Suomeen.

26.10.21 emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynänen totesi Savon Sanomissa, että tuon mahdollistaisi lääkärien ammatinharjoittajuus, eikä se tässä ideologisessa asenneilmapiirissä ole realismia.

Perhelääkärijärjestelmässä on paljon esteitä voitettavaksi, vaikka näenkin että se olisi erinomainen perusterveydenhuollon palveluiden järjestämistapa. Se vaatisi täydellistä poliittista asennemuutosta kansalliseen vakuutuspohjaiseen järjestämiseen. Toki jo tällä hetkellä ”vakuuttajana” toimii Kela, joka toimisi tuona myös jatkossa. Vuoden 2020 lopussa 1 264 000 suomalaisella oli yksityinen sairauskuluvakuutus, joka oli otettu joko aikuiselle itselleen, lapselle tai työnantaja oli ottanut sen työntekijälleen (Finanssiala). Mitähän vakuutusyhtiöt tähän asiakaskatoon tuumaisivat?

Toisaalta yksityisillä palveluntuottajilla on merkittävä markkina-asema työterveyshuollon sairausvastaanoton, julkisten palveluiden ulkoistuksien sekä yksityisen sairaanhoidon kautta, vaikkakin tätä asemaa yritetään jatkuvasti horjuttaa vallassa olevan ideologian toimesta. Tällä hetkelläkin valmistellaan yksityisen hoidon kela-korvausten alasajoa, mikä siirtäisi laskelmien mukaan esimerkiksi hammashoidossa 100 000–200 000 ihmistä julkisen hammashoidon jo valmiiksi ruuhkaisiin jonoihin. Julkisin varoin katettava kustannus näin vain nousee ja ihmisten valinnanvapaus kaventuu.

Suurista palveluntuottajista ja yksiköistä on myös hyötyä: terveydenhuollon ammattilaisten koulutus, hoito- ja palveluketjujen yhtenäistäminen on näin helpompaa ja tehokkaampaa kuin tilanteessa että kaikki lääkärit olisivat vielä suuremman katto-organisaation ammatinharjoittajia.

Asia on erittäin monimutkainen ja tulevaisuuden ratkaisujen luomiseksi täytyy tuntea mennyt ja olemassa oleva ja kaikkeen tähän täytyy liittää taloudelliset intressit ja lainsäädäntö. Mielestäni helpoin tapa olisi terveyskeskusten omalääkärijärjestelmän uudelleenlämmittely resursseja ja työehtosopimuksia muokkaamalla.

Jotakin täytyy kuitenkin tehdä, sillä käsillä oleva hyvinvointialueuudistus ei itsessään tule muuttamaan asiakasrajapinnan toimintoja, vaan hallintoa ja rahoitusta terveydenhuollon taustalla. Suurin ongelma koko terveydenhuollon uudistuksessa on mielestäni vision eli maalin puuttuminen. Mihin haluamme päätyä? Tällä hetkellä hapuilemme vain pimeässä.

lääkäri, kaupunginvaltuutettu (kok.) Iisalmi, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen