Mielipide: Omaista ei jätetä – Yhdenvertaisuuden tulisi toteutua hyvinvointialueella ja koko maan kattavasti

Omaishoitajuus koskettaa yhä useampia meistä elämänkaaremme jossain vaiheessa. Jaakko Silvast

Riitta Anttila

Omaishoitajaliitto vietti 30-vuotisjuhlaa 6.10. Juhlavuosi huipentui taitavasti ja lämminhenkisesti verkkolähetyksenä toteutettuna asiantuntijatapahtumana, omaishoitajaparlamenttina. Tapahtuman loppupuheenvuorossa Omaishoitajaliiton puheenjohtaja Sari Raassina kiteytti ytimekkäästi omaishoitajuuden olevan yksi yhteiskuntamme tukipilareista.

Olen yksi oman kunnan kanssa sopimuksen tehneistä omaishoitajista, joita on maassamme noin 50 000. Ilman sopimusta toimivia omaishoitajia on noin 300 000. Oman työnsä ohessa läheistään auttavia ja hoitavia henkilöitä arvioidaan olevan peräti 700 000. Omaishoitajuus koskettaa siis monia ja todennäköisesti yhä useampia meistä elämänkaaremme jossain vaiheessa. Väestömme ikärakenteen muutossuunta ja hoitohenkilöstön resurssipula huomioiden omaishoitajuuden tukeminen ja mahdollistaminen on eittämättä monin tavoin kannattavaa, niin inhimillisesti kuin taloudellisesti.

Omaishoitajien keski-ikä on varsin korkea. Moni läheistään hoitava, jo mahdollisesti eläkeikäinen omainen tekee henkisesti ja usein myös fyysisesti kuormittavaa työtä, joka edellyttää ympärivuorokautista varallaoloa, valvontaa, ohjausta ja hoitoa. Omaishoidon tukea koskevassa laissa todetaan, että kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Lain määritelmä on antanut tässäkin kunnille mahdollisuuden soveltaa sitä varsin vaihtelevasti ja määrärahasidonnaisesti. Kotikaupungissani Kuopiossa käytäntönä on viime vuosina ollut uusille omaishoitajille mahdollisuus terveystarkastukseen, mutta erillistä kutsua siihen ei ole lähetetty. Määrävälein toteutettavia terveystarkastuksia ei ole järjestetty. Mielestäni juuri terveystarkastus antaisi pohjaa omaishoitajan terveydentilan ja toimintakyvyn tukemiselle sekä kuntoutus- ja muiden tukitoimien suunnittelulle. Ikääntyminen ja tehtävän kuormittavuus huomioiden myös määrävälein seuranta olisi omaishoitajalle tarpeellinen. Kun omaishoidettavan, läheisen hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehdään ja tarkistetaan, on tärkeää huomioida myös omaishoitajan tilanne, voimavarat ja tuen tarpeet. Tämä tukee yhteistä hyvinvointia.

Sopivat tukimuodot voivat olla hyvinkin yksilöllisiä niin omaishoitajan kuin myös hoidettavan läheisen tilanteesta riippuen. Kun vuoden 2023 alusta alkaen myös omaishoitajien tuen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle, on erittäin tärkeää muistaa omaishoitajien eri tukimuotojen kehittämistarpeet ja huomioiminen sote-kokonaisuuden suunnittelussa ja budjetoinnissa. Yhdenvertaisuuden tulisi toteutua hyvinvointialueella ja koko maan kattavasti, mutta myös yksilöllisyydelle ja tukipalveluvaihtoehtojen monimuotoisuudelle täytyy olla sijaa. Sote-uudistuksen myötä on muistettava, että edelleen paikalliset, kuntien mahdollisuudet ja keinot myös omaishoitoperheiden hyvinvoinnin ja terveyden tukemisessa yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ovat merkittäviä.

lääkäri, omaishoitaja

Kommentoi