Pääkirjoitus: Ilmaispalvelut eivät kelpaa

Tarja Lappalainen

Tarja Lappalainen

Suomessa on kaikilla oikeus ja mahdollisuus saada verovaroilla tuotettuja sosiaali- ja terveyspalveluja maksutta. Näitä palveluja on aina arvostettu, ja ne ovat olleet olennainen osa hyvinvointi- ja tasa-arvoyhteiskuntaamme.

Viime aikoina esiin on tullut kuitenkin hämmentäviä tietoja. Palvelujen arvostus on joko laskemassa tai omaan terveyteen suhtaudutaan aiempaa välinpitämättömämmin.

Syyskuun loppupuolella julkaistu Suomen Syöpärekisterin rintasyöpäseulonnan vuosikatsaus kertoo, että vuonna 2019 peräti 70 000 seulontamammografiaan kutsuttua naista jätti käymättä seulonnassa. Määrä on valtavan iso. Se voi tarkoittaa, että sairastumisia jäi toteamatta.

Seulontatutkimuksen jättivät väliin työelämän ulkopuolella olevat naiset vieläkin useammin kuin työssä käyvät. Tähän kummallisuuteen ei ole selittävää tekijää tiedossa.

Vuosittain todetuista noin 5 000 rintasyövästä kolmannes löytyy seulonnassa. Tämän vuoksi palvelu on tarpeen ja sitä tulisi käyttää. Seulonnassa rintasyöpä voidaan kenties todeta varhaisessa vaiheessa ja hoito päästään aloittamaan ajoissa. Tästä hyötyy ennen kaikkea sairastunut itse.

Uusia ennaltaehkäiseviä ja ilmaisia palveluja on koronarokotus. Kaikki eivät halua tätä hyödyntää. Erityisesti rokotekielteisyys tai välinpitämättömyys näkyy nuorten aikuisten ikäluokassa, noin 20–29 -vuotiaissa. He ovat vähiten ottaneet ensimmäistä rokotetta. Ylä-Savon soten alueella ikäryhmästä on vasta keskimäärin 62–64 prosenttia rokotettu.

Se voi tarkoittaa, että sairastumisia jäi toteamatta.

Rokotetta on helposti saatavilla. Rokotuspaikkoja ilman ajanvarausta on usealla paikkakunnalla.

Ryhtiliikettä siis itsestä välittämiseen.

Kommentoi