Pääkirjoitus: Poliisi joutuu sopeuttamaan

Tarja Lappalainen

Tarja Lappalainen

Suomessa on 135 poliisia sataatuhatta asukasta kohti. Määrä on huomattavasti pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa vastaava määrä on 205, Norjassa 201 ja Tanskassa 195.

Maanantaina poliisihallituksesta tiedotettiin, että poliisi käynnistää yt-neuvottelut, jotka koskevat kaikkia poliisin yksiköitä. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen totesi, että henkilöstömäärä laskee 200–250 henkilötyövuodella. Syy tähän on valtion ensi vuoden talousarvioesitys, jossa poliisille on rahoitusta noin 30 miljoonaa euroa tätä vuotta vähemmän.

Syyskuun alussa Itä-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Mikko Masalin konkretisoi median edustajille mitä noin 35–40 miljoonan euron vähenemä tarkoittaa. Hän totesi vahvasti yleistäen, että se on yhden pienemmän poliisilaitoksen vuosimenojen kokoluokkaa, esimerkkeinä hän mainitsi Iisalmen ja Varkauden.

Masalin totesi poliisin taloustilannenäkymän olleen jo useita vuosia haasteellisen. Hän mainitsi, että toistuva määrärahojen esittäminen ja myöntäminen lisätalousarvioiden kautta on tehnyt pitkän tähtäimen toiminta- ja henkilöstösuunnittelusta osin mahdotonta.

Poliisien määrän vähenemisestä huolimatta poliisihallitus lupaa, että ensi vuodelle kohdennettu lisärahoitus muun muassa poliisin näkyvyyteen harvaan asutuilla alueilla toteutetaan täysimääräisenä. Toivottavasti tämä toteutuu myös käytännössä.

Selvää on, että jossakin poliisin läsnäolo vähenee ja kansalaisten avunsaanti sekä rikosten selvittäminen viivästyvät. Tehtäviä on priorisoitava.

Poliisin poissaolo lisää turvattomuuden tunnetta etenkin pienillä paikkakunnilla ja harvaan asutuilla alueilla. Kun poliisilla on keskimäärin 1 347 hälytystä päivässä, ei Sonkajärven takamailla poliisiauto ehdi usein näkymään – ehtiikö edes Iisalmessa? Kunnissa on hyvä olla asian tiimoilta hereillä.

Jossakin poliisin läsnäolo vähenee.

Kommentoi