Pääkirjoitus: Tiloilta löytyy vastuullisuutta

Tarja Lappalainen

Tarja Lappalainen

Maa- ja metsätaloustuotanto työllistää yhä suoraan ja välillisesti ison joukon yläsavolaisia. Seutukunnalle on sijoittunut myös alaa lähellä olevaa yritystoimintaa ja jatkojalostusta.

Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan Ylä-Savossa oli viime vuona 438 maitotilaa. Se on noin 140 tilaa vähemmän kuin neljä vuotta aiemmin. Vaikka tiloista on hävinnyt noin viidennes, on maidon vuotuinen tuotantomäärä pysynyt noin 190 miljoonassa litrassa. Eläinmäärät ja tuotannon tehokkuus ovat kasvaneet.

Kun ilmastonmuutoksen aiheuttajia on etsitty, on maa- ja metsätalous saanut osansa syytöksistä – aiheesta ja aiheetta.

Varsinkin maatilojen nuorempi sukupolvi on hyvin tietoinen maatilalla tai metsässä tehtävien toimenpiteiden ympäristövaikutuksista. Heillä on halua ja kykyä vähentää tuotannon ympäristöpäästöjä ja kehittää viljelyä hiilidioksidia sitovaksi. Tiloilla tehdään lukuisia mittauksia, joiden avulla tarkastellaan, missä mennään, onko suunta oikea ja laatu hyvää niin ihmisille kuin eläimille.

Maa- ja metsätiloilla on opittu elämään sopusoinnussa luonnon kanssa. Ympäristöstä on huolehdittu parhaan tiedon ja taidon mukaan. Kuka nyt haluaisi tuhota sitä, mikä antaa leivän ja hyvinvoinnin. Nykyisin tutkittua tietoa on yhä enemmän saatavilla.

Suomalaiset haluavat lautaselleen kotimaista, puhdasta ruokaa, koostui se sitten kasviksista tai lihasta. Tuotanto muuttuu kysynnän mukaan, mutta rakennekehitys vaatii aikansa. Sukupolvenvaihdoksen tehnyt miljoonanavetan omistaja ei voi yhtäkkiä päättää muuttaa yrityksensä elinkeinotoimintaa.

Maatilojen toiminnan tulevaisuuden suunta on hieman sumuinen, selkeä kehityspolku puuttuu. Tiloilla tehdään erilaisia kokeiluja, viljellään erikoiskasveja tai tuotetaan biokaasua. Varmaa on se, että ruokaa tarvitaan, eikä tämä tarve katoa.

Tuotanto muuttuu kysynnän mukaan, mutta rakennekehitys vaatii aikansa.

Kommentoi