Pääkirjoitus Tuulestako voimaa Ylä-Savoon?

Uusiutuvan energian käytön merkittävä lisääminen nykyisestä on hyvä asia. Samoin Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Itse asiassa ne ovat oikein mainioita tavoitteita, kunhan minun ei tarvitse muuttaa elintapojani tai hyväksyä mitään outoa ja kummallista elinympäristööni. Naapurille se kyllä sopii, varsinkin sille, joka on siellä kauempana.

Tämä on inhimillinen ja ihmiselle tyypillinen tapa suhtautua uusiin ja vieraisiin asioihin, joista ei näe heti koituvan itselleen mitään hyötyä. Päällimmäinen tunne on pelko ja torjunta.

Tuulivoima on yksi tällaisista asioista. Se on hyvä, mutta… Lähes poikkeuksetta tuulivoimahankkeet saavat tunteita pintaan.

Viime vuoden lopussa Suomessa oli 821 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa. Ne tuottivat sähköä vajaat kymmenen prosenttia maamme sähkönkulutuksesta. Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan tänä vuonna rakenteilla on jo 461 maatuulivoimalaa ja 819 on luvitettu. Tuulivoimaloiden määrä on vahvassa kasvussa.

Iisalmen Sanomat (8.9.) uutisoi kahdesta Ylä-Savoon suunnitteilla olevasta tuulivoimahankkeesta, jotka ovat nousemassa Kiuruvedelle Lapinsaloon ja Sonkajärvelle Sukevan Myllykankaalle. Toteutuessaan nämä ovat tuotannossa vasta useiden vuosien kuluttua, sillä rakentamisen alkaminen edellyttää ensin kaavoituksen ja luvituksen. Maanvuokrausta molemmilla hankealueilla on kuitenkin jo tehty.

Tuulivoimaan suhtaudutaan kielteisesti ympäristö-, maisema- ja äänihaittojen takia. Näitä ei pidäkään väheksyä. Haittoja on ainakin osin mahdollista minimoida tuulivoimaloiden sijoittelulla. Avoin tiedottaminen ja keskustelu edesauttavat haitta-hyötysuhteen arviointia ja parhaiden ratkaisujen löytämistä.

Tuulivoimalat ovat investointeja alueelle, ja niillä on huomattava merkitys myös kuntatalouteen. Tätäkään ei voi veronmaksajana väheksyä.

Tuulivoimalat ovat investointeja alueelle.