Sari Essayahin Vapaa sana: Tiivis syksy edessä – Koronan hoidon lisäksi katse kääntyy hallituksen budjettiriiheen

Sari Essayah

Sari Essayah

Korona on muokannut arkeamme jo puolentoista vuoden ajan ja se on vaatinut sopeutumista ja monelta suomalaiselta venymistä. ”Kisaväsymystä” ja tilanteeseen turtumista on ymmärrettävästi ilmassa. Yhteiskuntaa on kuitenkin päästävä avaamaan sitä mukaa kuin rokotekattavuus paranee ja siihen tarvitaan nykyistä selkeämpää koronaviestintää ja toimien ennakoitavuutta.

Koronan hoidon lisäksi katse kääntyy hallituksen budjettiriiheen, josta ei tule helppo. Orastavasta nousukaudesta huolimatta velkaa otetaan edelleen historiallisesti rikotun menokehyksen paikoksi, ja julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimenpiteet antavat vieläkin odotuttaa. Miljoonien velkaantumistahdin keskellä säästökohteeksi on sitten valikoitunut sisäisen turvallisuuden keskeisin tekijä eli poliisi ja maailman kipuillessa ruokaturvan kanssa ilmastosyyllisten penkille on jälleen istutettu suomalainen maanviljelijä. Ei hyvältä näytä.

Suomalaisen yhteiskunnan pitkäaikaiset rakenteelliset ongelmat ja kestävyysvajehaaste odottavat edelleen ratkaisijaansa. Kiireellisyydestä puhutaan kyllä ilmaston kohdalla, mutta entä hyvinvointipalvelujen tulevaisuus?

VM:n alkuvuodesta julkaiseman raportin mukaan Suomi on jäänyt jälkeen keskeisistä vertailumaista työn tuottavuudessa, mutta myös työllisyydessä ja innovaatioissa. Nyt tarvitaan toimenpiteitä tuottavuuden ja työllisyyden kasvun edellytysten kohentamiseksi. Muutoin nykylinja tulee johtamaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon edellytysten romahtamiseen.

Yritysten kasvun yhtenä esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Muuntokoulutukseen ja täällä jo olevien kansainvälisten opiskelijoiden väylään työllistyä tulee kiinnittää huomiota. Työmarkkinoille tarvitaan lisää joustoa. Sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa pitää kehittää niin, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa.

Toteutettujen ja suunniteltujen veronkiristysten sijaan tarvitaan oikein kohdennettuja veronkevennyksiä, joilla tuetaan työllisyyttä ja kotitalouksien ostovoimaa. Työllisyyden osalta tarvitaan selkeä suunnitelma ja toimet, joilla työllisyys saadaan nostettua 80 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä.

Ei hyvältä näytä.

Työllisyyden ja talouden kasvuedellytysten luomisen lisäksi terveydenhoidon kertyneeseen hoivavelkaan, hyvinvointieroihin ja hoitojonoihin erityisesti mielenterveyspuolella on puututtava. Etenkin kun eduskunnasta varsin keskeneräisenä lähtenyt sote-esitys pitäisi saada samanaikaisesti toimintavalmiuteen. Huoli on myös sote-alan työntekijöiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista muutosprosessin keskellä; mikäli he päätyvät vaihtamaan alaa, vesitetään loputkin uudistuksen tavoitteet. Samoin sisäisen turvallisuuden keskeinen tekijä poliisi on isojen leikkausten edessä, jos hallitus ei korjaa kurssiaan.

EU-pöydissä Suomen on tehtävä osansa ympäristö- ja ilmastotoimissa, mutta myös jämäkästi puolustettava kansallista metsäpolitiikkaamme ja oman teollisuutemme toimintaedellytyksiä – teollisuuden, joka on yksi maailman puhtaimmista. Hallituksella on nyt näytön paikka; on aika käyttää sitä paljon säästeltyä poliittista pääomaa kansallisten etujen ajamisessa. Siihen löytyy selkänojaa myös täältä oppositiosta.

Kirjoittaja on lapinlahtelainen kansanedustaja ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja.

Kommentoi