Riikka Pirkkalaisen Vapaa sana: Enemmän Ylä-Savoa – yksittäisten kuntien strategioiden kanssa vähintään yhtä tärkeää on Ylä-Savon pärjäämisen suunnitelma

Riikka Pirkkalainen

Riikka Pirkkalainen

Näinä päivinä on tehty paljon valintoja luottamushenkilötehtäviin. Kuntavaalien jälkeen paikat jaettiin ensin neuvotteluissa puolueiden kesken ja nyt puolueet ovat valinneet henkilöt saamilleen paikoille.

Jokaiselle tasapuolisesti onnea tehtävien hoitoon! Jokainen tehtävä viimeistä varapaikkaa myöten on tärkeä luottamuksenosoitus omalta kunnalta.

Kuntien kärkipaikat ja niille valittavat nimet kiinnostavat aina eniten. Kunnanhallituksen puheenjohtaja, lautakuntien nuijanheiluttajat ja julkisten yhtiöiden nokkanaiset ja -miehet saavat sen mukaisesti myös palstatilaa mediassa. Heillä onkin tärkeät paikat johtaa kuntalaisten yhteisiä asioita.

Jokainen kunta muodostaa oman strategiansa menestyäkseen ja tarjotakseen asukkailleen parhaat mahdolliset arjenpuitteet eikä ole samantekevää, miten sitä työtä johdetaan.

Kuntavaalituloksen mukaan jaetaan paikat myös niin sanottuihin seutukunnallisiin ja maakunnallisiin kuntayhtymiin.

Helleputken aikana neuvotteluissa on siksi soviteltu päättäjät myös muun muassa Ylä-Savon soten paikoille, seutukunnan yhteisiin jätehuollon tehtäviin ja esimerkiksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja koulutuskuntayhtymien luottamushenkilöiksi.

Ylä-Savon yhteisen asian pitäisi kuitenkin olla selvästi jonkun vastuulla.

Näiden organisaatioiden vaikutus palveluihimme ja alueen elinvoimaan ovat todella merkittäviä, mutta valinnat saavat aina peruskuntia vähemmän julkisuutta.

Kuntien yhteisissä organisaatioissa tapahtuu vuosien myötä aina myös muutoksia, niin meilläkin Ylä-Savossa. Jo mainittu Ylä-Savon sote on kaikille tuttu, mutta perustettiin vasta reilut 10 vuotta sitten.

Yhteisistä yhtiöistämme vaikkapa elintarvikeketjulle korvaamattoman tärkeä Ylä-Savon Vesi Oy on sekin 2000-luvulla syntynyt.

Toisinpäinkin on ollut liikettä. Merkittävin organisaation purkaminen lienee Ylä-Savon Kehitys Oy:n lopettaminen jo joitakin vuosia sitten. Tehdylle ratkaisulle oli omistajakuntien näkökulmasta perustelut, mutta tarve yhteiselle edunvalvonnalle ei ole poistunut.

Ylä-Savo muodostuu seutunsa kunnista, mutta on yhdessä niiden summaa paljon enemmän. Alue pärjää nyt hyvin. Mutta se on tulevaisuuden näkökulmasta vain mahdollisuus, ei minkään sortin tae.

Iisalmi tarvitsee ympäryskuntiaan ja jokainen yläsavolainen kunta on riippuvainen paitsi Iisalmesta myös toisistaan. Siksi alkavalla valtuustokaudella yksittäisten kuntien strategioiden kanssa vähintään yhtä tärkeää on Ylä-Savon pärjäämisen suunnitelma.

Tämä menestyssuunnitelma ei ole nyt kunnolla kenenkään käsissä. Ylä-Savon ammattiopisto tekee yhteistä tulevaisuustyötä uutterasti. Ylä-Savon yhteisen asian pitäisi kuitenkin olla selvästi jonkun vastuulla. Muuten käy niin, että reagoimme maailmanvirtauksiin, kun meistä on yhdessä niiden synnyttäjiksi.

Menneisiin rakenteisiin paluuta ei kannata haikailla. Mutta tilannekuva on ruodittava rehellisesti. Ylä-Savon kuntien on ratkaistava, miten yhteinen menestys rakennetaan 2030-luvulle. Siihen tarvitaan uusi ote ja selvät vastuut. Uusi valtuustokausi on elokuussa käynnistettävä tällä työllä.

Kirjoittaja on keskustan puoluesihteeri ja Iisalmen kaupunginvaltuutettu.

Kommentoi