Timo Muonan vapaa sana: Paluuta vanhaan ei ole – "Tähän maailmaan saapuessa on itse kukin saanut varautua siihen, että muutoksia saattaa seuraavina vuosikymmeninä olla luvassa..."

Timo Muona

Omista syistään johtuen on viime aikoina puhuttu sellaisista käsitteistä kuin vanha normaali ja uusi normaali.

Vanhalle, turvallisemmalle normaalille on muuttuneina aikoina ymmärrettävästi tilausta. Vaan lieneekö kaipuu vanhaan ilmiönä kovinkaan uusi.

Joskus taannoin huusi iltapäivälehden lööppi, että paluuta vuoden 2019 normaaliin ei ole. Tuli mieleen, että eikö moinen lause pitäisi paikkansa ilman koronaakin. Saattoihan pari vuotta sitten olla moniakin asioita, jotka ympärillään koki normaaleina, mutta takaisin ne eivät tule enää koskaan.

Tähän maailmaan saapuessa on itse kukin saanut varautua siihen, että muutoksia saattaa seuraavina vuosikymmeninä olla luvassa. Edessä on loppumaton sarja erilaisia normaaleja ja normaaliuden määritelmiä, joihin ihminen sopeutuu tai jättää sopeutumatta.

Vanhan ja uuden yhteentörmäys on ikuinen aihe.

Eräs yläsavolainen ylioppilas hahmotteli teemoja romaanissaan, joka julkaistiin vuonna 1884. Kirjassa kuvaillaan uuden keksinnön, rautatien, tulemista maaseudulle. Hupaisa kertomus vanhasta pariskunnasta viihdyttää jo itsessään, mutta vielä sadan vuoden jälkeenkin on kiintoisaa pohtia romaanin syvempää sanomaa. Kirjassa muutos saapuu arkeen, joka vielä hetki sitten tuntui pysyvältä.

Ei voi kuin ihmetellä, kuinka paljon on maailmassa tietoa.

Omista syistään johtuen on Iisalmen Sanomien hämyisistä ja kiistatta sangen erinomaisesti järjestellyistä arkistoista eksynyt työpöydälleni kirjallisuudentutkija Juhani Niemen pitämä puhe heinäkuulta 1990.

Aho-päiville Iisalmeen silloista Juhani Aho -palkintoa vastaanottamaan tulleella Niemellä oli asiaa muun muassa siitä, kuinka hänen keskustelukumppanuutensa edesmenneen kaimansa Juhani Ahon kanssa alkoi. Vuonna 1960 oli 13-vuotias Niemi tarttunut kirjaan nimeltä Rautatie.

"Silloin en vielä tajunnut, miten olennaisella tavalla 1880-luvun kirjailija oli tarttunut suomalaisen muutosshokin hermoon, kuvannut sitä, kuinka tulla toimeen keskellä elämänmuodon murrosta", kuului Niemen viesti noin 30 vuotta sitten.

Tätä kirjoittaessa on pöydälläni tyhjä muovipullo, jonka kyljestä selviää sen sisällä olleen karhunvatukanmakuista vitaminoitua kivennäisvettä. Pullosta käy sekin selväksi, että perheyrityksen valmistama luonnontuote on peräisin Multilan lähteestä Keski-Pohjanmaalta.

Etiketistä selviää paljon muutakin. Todennäköisesti tiedot jäävät kuitenkin janoiselta juojalta huomioimatta, vaikka tänä historiallisena hellekesänä itse juoma tarpeeseen tuleekin. Voi selvitä sekin, että magnesiumkloridin, natriumsitraatin ja kaliumbikarbonaatin lisäksi esiintyy tuotteessa ainakin vitamiineja nimeltä B6 ja B12.

Ei voi kuin ihmetellä sitä, kuinka paljon on maailmassa erilaista tietoa, ja kuinka vähäisen osan kaikesta siitä tulee yksi ihminen elämänsä aikana vastaanottamaan, ymmärtämisestä puhumattakaan. Tulevaisuudessa, uuden normaalin aikana, tiedon määrä ei tule ainakaan vähentymään.

Ajatella, että nyt eletään vasta 2020-lukua.

Kirjoittaja on Iisalmen Sanomien kesätoimittaja.

timo.muona@iisalmensanomat.fi

Kommentoi