Hannakaisa Heikkisen Vapaa sana Euroopan mestaruus ja kansainväliset suhteet – Jalkapallon yhteydessä liikkuu mittavia rahavirtoja, mikä tekee lajista kiinnostavan myös vastuullisuuden ja hyvän hallinnon tapaisten kysymysten suhteen

Suomesta on tullut palloilulajien pikkujättiläinen. Viime viikonloppuna upeat kisat MM-hopeaan päättänyt jääkiekkomaajoukkue on noussut kuluneen vuosikymmenen aikana lajin arvokisojen vakiosuosikiksi. Historiallisia tunnelmia elämme myös tänään 12.6., kun Suomen jalkapallomaajoukkue Huuhkajat aloittaa EM-rupeamansa ottelulla Tanskaa vastaan. Kuningaslajissa saavutus kisapaikasta on ensimmäinen, mutta tuskin viimeinen.

Lohkossaan Suomi kohtaa Tanskan lisäksi Venäjän ja Belgian. Urheilu nähdään helposti eräänlaisena kansallisvaltioiden mittelönä, mihin militaristinen kielenkäyttö kamppailuineen, hyökkäyksineen ja puolustuksineen ajattelua ohjaa. Euroopan synkeän historian tuntien voi vain todeta, että jalkapalloviheriö on toivotumpi tanner.

Urheilulla on usein myös poliittinen ulottuvuutensa. Jalkapallon yhteydessä liikkuu mittavia rahavirtoja, mikä tekee lajista kiinnostavan myös vastuullisuuden ja hyvän hallinnon tapaisten kysymysten suhteen. Jalkapallolla on valitettavan kehno maine etenkin jälkimmäisen osalta. Suomen joukkue pelaa Kööpenhaminassa ja Pietarissa. Itänaapurimme viime aikoina osoittama sisäpoliittinen kehitys sai perustellusti kysymään, olisiko kisakaupunkistatus pitänyt ottaa Venäjältä pois. Jääkiekon puolella vastaavasti kuluvan vuoden arvokisat siirrettiin Valko-Venäjältä levottomuuksien ja poliittisen tilanteen vuoksi. Lajien kattojärjestöjen onkin pohdittava hyvin huolellisesti, voivatko ne toimia kyseenalaisin keinoin käyttäytyvien hallintojen imagonrakentajina.

Suomen EM-kisalohko tarjoaa pienoiskatsauksen Suomen kansainvälispoliittiseen sijoittumiseen. Hyvät kahdenväliset suhteet Venäjään, vaikutusvalta EU-pöydissä Belgian Brysselissä, pohjoismainen yhteistyö ja kumppanuus Nato-maa Tanskan kanssa ovat kaikki Suomen kansainvälisten suhteiden osia. Kaikkia näitä suhteita on syytä vaalia ja kehittää niin kentällä kuin sen laidallakin. Kansainvälisessä politiikassa Suomi on kokoaan suurempi, mutta tilannetta ei tule pitää itsestäänselvyytenä. Asema on pitkäjänteisen ja määrätietoisen työn tulos – jalkapallon EM-kisapaikan saavuttamisen tapaan.

Pelkkää päivänpaistattelua kentänlaidalla eivät kansainväliset suhteet tietenkään ole. Esimerkiksi hiljattainen Ruotsin SVT:n ja Tanskan DR:n toimittajien tekemä paljastus Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusvirasto NSA:n harjoittamasta signaalitiedustelusta Tanskan internet-kaapelien kautta on huolestuttava uutinen. Koska kumppaneita ei ole tapana vakoilla, keräävät uutiset suhteiden ylle synkeän pilviverhon. Suomen osalta vastaavasta ei ole viitteitä, mutta kotimaassakin huolta tietoturvallisuudesta on nostattanut Ruotsin kautta kulkevien datakaapelien salakuuntelu. Yhä syvemmin digitalisoituvassa maailmassa huoli ei ole vähäpätöisimmästä päästä.

Pääasiassa urheilu on kuitenkin urheilua. Viime vuodelta tälle kesälle viivästyneet jalkapallon EM-kisat tuovat aurinkoiseen kesäkuuhun oman tunnelmansa. Nautitaan kisatunnelmasta, kesästä ja kannustetaan Huuhkajat voittoon!

Kirjoittaja on Suomen Keskustan kansanedustaja Kiuruvedeltä.

Olisiko kisakaupunkistatus pitänyt ottaa Venäjältä pois.