Mikael Pentikäisen Vapaa sana: Velka ei ole vailla vaaroja – Suomella on myös erityinen riski: takausvastuita on selvästi enemmän kuin muilla EU-mailla

Mikael Pentikäinen

Mikael Pentikäinen

Suomi on ottanut viime vuosina ankarasti lisää velkaa. Runsas kymmenen vuotta sitten julkinen velkamme oli noin 70 miljardia euroa. Nyt se on yli 160 miljardia euroa.

Jotkut poliitikot uskottelevat, että julkista velkaa voi rauhallisin mielin lisätä, kun korot ovat alhaalla ja keskuspankki voi ”painaa” lisää rahaa.

Koronakriisi on pahentanut velkatilannetta eri puolilla maailmaa. Suomessa ongelma oli jo olemassa ennen pandemiaa. Liika velka on paitsi valtion myös kuntien ongelma.

Miksi velkaa pitää varoa?

On toki tilanteita, joissa velka on viisautta. Se voi olla paikallaan, kun investoidaan ja kehitetään uutta. Sitä voidaan tarvita kriisissä, kuten nyt korona-aikana.

Velkaa ei kuitenkaan pidä ottaa arkimenoihin. Syömävelka on itsensä pettämistä ja elämistä lasten piikkiin.

Mitä enemmän on julkista velkaa, sitä vähemmän on yksityisiä investointeja.

Velka voi myös kasvaa hallitsemattomasti. Niin voi käydä, kun menoja on poliittisesti mahdoton leikata eikä veronkorotuksia voi tehdä, koska ne uhkaavat hidastaa taloutta ja johtaa sitä kautta jopa verotulojen laskuun.

Jos luottoluokittajat alkavat pelätä hallitsematonta velkaantumista, korot nousevat ja lainansaanti vaikeutuu. Edessä voi olla jopa maksukyvyttömyys.

Jos julkinen velka kasvaa liikaa ja nostaa korkoja, se voi vaikeuttaa yksityistenkin yritysten mahdollisuuksia saada lainaa. Seurauksena voi olla investointilama. On merkkejä siitä, että mitä enemmän on julkista velkaa, sitä vähemmän on yksityisiä investointeja.

Lisäksi on tärkeä muistaa, että korot eivät pysy matalina ikuisuuteen. On realismia varautua korkojen nousuun.

Kun niin käy, ylivelkaantunut ajautuu ongelmiin, koska velanhoito vie entistä enemmän rahaa. Jos korkotaso nousee prosenttiyksikön, se lisää Suomen julkisia menoja runsaat 200 miljoonaa euroa. Velanhoitokulut ovat pois muista palveluista.

Suomelle ennustetaan hitaampaa kasvua kuin monelle muulle maalle. Kun talouden kasvu maailmalla kiihtyy, sekin voi nostaa korkoja. Suomi voi ajautua tilanteeseen, jossa meillä on hitaampi kasvu mutta korkeammat korot. Se olisi tuhon tie.

Suomen tilannetta synkistää ikärakenteen muutos. On entistä vähemmän väkeä työelämässä huolehtimassa kasvavasta ikääntyneiden joukosta. Kun väki vanhenee, hoitokulut kasvavat väistämättä.

Lisäksi ilmastomuutoksen torjuminen vaatii julkisia investointeja.

Suomella on myös erityinen riski: takausvastuita on selvästi enemmän kuin muilla EU-mailla. Suurimpia ovat Finnveran vientitakaukset risteily- ja telakka-alalle sekä valtion rahastot, kuten asuntorahasto. Takausvastuumme ovat kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa.

Tulee myös uusia kriisejä. Suomen julkisen talouden tulevien kriisien kestokyky ei ole häävi.

Siksi on tehtävä uudistuksia, jotka lisäävät työllisyyttä lisäämättä julkisia menoja.

Lisäksi pitää uskaltaa leikata sellaisia menoja, jotka eivät ole välttämättömiä kansalaisten kannalta. Niitä on – ehkä onneksi – aika paljon.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.

Kommentoi