Mielipide: Kuntavaalien alla kärjistetään asioita – Tosiasiassa suurin osa eteen tulevista asioista on rutiiniluonteisia asioita, jotka eivät herätä intohimoja mihinkään suuntaan

Kuntavaaleissa äänestetään päättäjät paikallisille asioille, ei valtakunnan asioille. Anni Nieminen

Jani Rönkkö

Kuntavaalien alla on noussut tarve kärjistää asioita ja luoda vastakkainasettelua. Paikallispolitiikasta annetaan kuva tahtojen taistona, jossa heikot eivät pärjää. Tosiasiassa näin neljän vuoden kokemuksella uskaltanen sanoa, että suurin osa eteen tulevista asioista on erilaisia rutiiniluonteisia asioita, jotka eivät herätä intohimoja mihinkään suuntaan. Sitten on asioita, jotka keskusteluttavat enemmän ja joista voi ja pitää olla perustellusti erilaisia mielipiteitä. Demokratia toteutuu parhaiten erilaisten mielipiteiden yhteensovittelussa. Kuntapolitiikkaa haukutaan hitaudesta ja on totta, että yritysmaailmassa tehdään ehkä rohkeampia ja määrätietoisempia päätöksiä, mutta julkinen päätöksenteko ei voi perustua ylimitoitettuihin riskeihin eikä äkkitempoisiin irtiottoihin. Myönnän monta kertaa turhautuneeni päätöksenteon hitauteen ja perusteellisuuteen, mutta toisaalta hitaasti etenevä juna on penkkaan ajavaa ralliautoa parempi vaihtoehto, kun on kyseessä yhteiset rahat. Asiat harvoin ovat mustavalkoisia.

Toinen häiritsevä asia vaalien alla on tarve sekoittaa valtakunnan politiikka ja paikallispolitiikka toisiinsa. Valitut päättäjät eivät päätä Suomen EU-linjoista, turpeen verotuksesta, oppivelvollisuusiästä tai eläkeputkista. He päättävät siitä, millä kunnallisveroprosentilla tulojamme verotetaan ja mihin kerätyt verotulot ohjataan sekä mihin suuntaan kuntaa kehitetään. Talous täytyy olla tasapainossa, joten on arvovalintoja, panostetaanko tiukassa paikassa uusiin kouluihin, terveydenhuoltoon, ilmastoon, katuverkkoon tai vaikkapa uimahalliin. Kaikkea ei kukaan voi luvata ilman verojen korotusta, joten painotuksilla on väliä.

Kolmas muistettava asia on kuntapäättäjien inhimillisyys heikkouksineen ja vahvuuksineen. Olen itsekin joutunut toteamaan kuluneella kaudella, että joistakin asioista olisin nyt eri mieltä ja toisaalta moni eteen tullut asia on ollut sellainen, johon olisi monta hyvää ratkaisua tai vaihtoehtoisesti kaikki tarjotut vaihtoehdot ovat tuntuneet huonoilta. Ennustajan taidoista olisi kuntapolitiikassakin paljon hyötyä. Syntymättömien lasten tarkkaa määrää on vaikea ennustaa ja sote-uudistukseen varautuminen on myös tietynlaista arpapeliä. Viime keväänä tämä konkretisoitui todella hyvin Iisalmessa, kun uhkaavassa tautitilanteessa kaupunki päätyi lomautuksiin. Jälkikäteen arvioiden ne ehkä olivat ylimitoitettuja, mutta ainakin itse tulisin täysin samaan päätökseen sen hetkisin tiedoin.

On tärkeää, että meillä on erilaisia ja erilaisista taustoista tulevia päättäjiä, jotta he edustavat kuntalaisia – sinua ja minua – mahdollisimmin kattavasti. Erot ehdokkaiden välillä ovat monesti yksittäisiä ääniä, joten jokaisella äänellä on kirjaimellisesti merkitystä. Ei ole myöskään tappio, jos oma ehdokas tuntemattomana nimenä ei pääsisi valtuustoon asti, hän voi päästä aitiopaikalle johonkin lautakuntaan, missä itse asiassa on suurin mahdollisuus vaikuttaa. Joskus on helppo äänestää tuttua tai jo päättäjänä ollutta, mutta näissäkin vaaleissa on mukana monta ensikertalaista, joilla on tuoreita ajatuksia. Jokainen ehdolle lähtenyt ansaitsee hatunnoston palvellessaan länsimaista demokratiaa.

Kannattaa haastaa, kyseenalaistaa ja selvittää ehdokkaita. Apuna voi käyttää vaalikoneita, joista ainakin Sanoman vaalikoneessa on mukana hyvinkin paikallisia kysymyksiä. Esimerkiksi Iisalmessa kysymyksiä Ylä-Savon kuntien yhdistämisestä tai Kankaan tekojään kattamisesta. Itse vastasin ensimmäiseen ei ja jälkimmäisen suhteen olen myös skeptinen varsinkin nyt kun rahanreikää on muissakin rakennusinvestoinneissa ihan riittämiin. Asioista voi kuitenkin olla perustellusti myös eri mieltä.

(Kesk.), Iisalmi

Kommentoi