Mielipide: Haasteita riittää edelleen – Iisalmi teki hyvän taloudellisen tuloksen, mutta kuinka paljon siitä oli koronan tuomaa hyötyä tai haittaa?

Iisalmen kaupungin tuorein tilinpäätös herätti ainakin kirjoittajassa ajatuksia ja keskustelua. Tiina Tynkkynen-Hieta

Jouni Toppinen

Vapaa sana -palstalla lauantain Iisalmen Sanomissa Iivo Polvi toi esiin näkemyksiään Iisalmen kaupungin tilinpäätöksestä, jota käsiteltiin viimeisimmässä valtuuston kokouksessa maanantaina 3.5.

Kuten Iivo Polvi mainitsi, Iisalmi teki jälleen kerran hyvää tulosta taloudellisessa mielessä kuluneena vuonna. Kuinka paljon siitä oli sitten koronan tuomaa hyötyä tai haittaa, niin siitä voidaan olla montaa mieltä.

Itse olen vain tottunut raha-asioissa lopputulosta laskiessani ottamaan tulojen lisäksi huomioon myös menot, jotta tietäisin, olenko joissakin tietyissä asioissa pärjännyt vai hävinnyt.

Iisalmen kaupungin tilinpäätöksessä oli huomioitu hyvin ja tarkasti koronasta johtuvat tuet.

Menopuolen kustannuksia tai koronasta johtuvia tulovähennyksiä ei niinkään ollut arvioitu. Näin ollen on aika vaikeaa tehdä lopullista arviota hyödyistä ja haitoista.

Mainitsen muutamia esimerkkejä kulupuolelta, Iisalmen osuus Ylä-Savon Soten koronatestaus- ja suojavälineiden kuluista miljoona euroa, sairaanhoitopiirin lisälaskutus koronasta johtuvasta alijäämästä 0,7 miljoonaa euroa, yhteisöveron vähennys 1,7 miljoonaa euroa.

Mikä olikaan työttömyydestä johtuva haittavaikutus euroina Iisalmelle ja kuntalaisille?

Lisäksi kaupunki maksoi tukia joillekin yrityksille, mikä oli niiden kustannus?

Tärkeintä nyt ei ole kuitenkaan väitellä siitä, mitkä tekijät ja miten vaikuttivat viime vuoden lopullisiin tilinpäätös lukuihin.

Oleellista on, kuten Iivo Polvi kirjoituksessaan mainitsi, miettiä sitä, miten valmistaudumme lisääntyvään palveluntarpeeseen, jota koronan myötä kasautui entistä enemmän tulevaisuudessa hoidettavaksi.

Niin Iisalmessa kuin lähikunnissakin alkaa jo olla vaikeuksia saada kaikkiin sosiaali- ja terveyspuolen virkoihin henkilöstöä palkattua.

Tämä näkyy hoitojonojen pitkittymisenä ja palvelujen heikkenemisenä. Erityisesti nuorten psyykkiset ongelmat ovat korostuneet viimeisen vuoden aikana.

Kuinka paljon nuorten ongelmat johtuvat koronan mukanaan tuomista peloista ja rajoituksista?

Kuinka paljon ongelmat johtuvat kotioloista tai kuntien ja valtion tekemistä päätöksistä nuorten palveluista?

Iisalmessa säästettiin viime vuonna lomauttamalla opettajia. Sen lisäksi sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden töihin ottamista tuli välttää.

Tämäkään päätös ei ainakaan parantanut nuorten pärjäämistä.

Teimme valtuustoryhmänä aloitteen, joka toivottavasti edesauttaa nuorten selviytymistä arkiaskareissaan.

Aloitteemme sisälsi toiveen, että kaupunki selvittää ja linjaa, kuinka parhaiten edesautamme kaikkien opiskelijoiden mahdollisuutta turvalliseen ja rauhalliseen opiskeluun ja oppimiseen.

Miten opiskeluryhmien koossa ja opetustilojen muunneltavuudessa voidaan huomioida parhaiten myös erityisoppilaiden mukana olo samoissa tiloissa?

Samalla tulee selvittää myös, ovatko henkilöstöresurssit pysyneet kasvaneiden tarpeiden mukaisina ja millaista erityisosaamista henkilöstöllä pitäisi nykyisin olla, jotta opetus ja oppiminen olisi mahdollista ilman ylimääräistä kuormitusta.

Kirjoittaja on valtuustoryhmän (sd.) puheenjohtaja.

Kommentoi