Mielipide: Jyri Paretskoi – Ei ole samantekevää miten asioista kirjoitetaan

Vihapuhe naisia kohtaan on luonteeltaan erilaista. Jaana Kautto

Satu Salminen

Hei konservatiivinen vanha pieru! Viittaan kirjoitukseesi Iisalmen Sanomat 27.4

Sinä ja pinttyneet tapasi, vastaan kaikki muutoksia ja oikeuksia haluavat? Haukut kaikki uudistuksia haluavat ja ”nykyedistyksellisten” ihanteet. Isänmaallisuuden kannattajia ei mielestäsi ole kuin äärioikeistolaiset. Tasa-arvo on mielestäsi jo saavutettu. Faktoja korvaat itse alentavilla mielikuvilla. Suuret uudistajat haukut maalaisten kiusaajiksi. Mietin miksi ja keitä tarkoitat?

Kun alat kiillottamaan keulakuvaasi, kompastun jo ensimmäiseen väittämääsi; ”Mielestäni kaikkia pitää kohdella samoin, ihmisinä ja yksilöinä...” Et todellakaan kohdellut sukupuolia samoin edellisessä kolumnissasi ”Uutisia viikon varrelta” ja se sisälsi virheitä. (Iisalmen Sanomat 21.3 2021)

Toit siinä Tytti Yli-Viikarin aiheellisesti esiin viraston luottokortin väärinkäytösepäilyistä, mutta liitit häneen kuvauksen ”(hän) rikkoo lasikattoja ryminällä ja näyttää mitä vahva nainen pystyy tekemään.” Sukupuolta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. (JSN) Tämä sinulta onnistui samassa jutussa mainitsemiesi Joe Bidenin ja Vladimir Putinin kohdalla.

Kolumnissasi saat naisministerit näyttäytymään ikävässä valossa, täysin syyttä. Vääristelit Naton tutkimuksen julkaisupäivän. Annat ymmärtää, että naisministerit olisivat itse tutkimuksen tilaajia, mikä ei ole totta. Valetta oli myös se, että Naton tutkimuksessa olisi jätetty kertomatta miesten saamasta vihapuheesta. Lisäksi vääristit ja vähättelit täysin naisiin kohdistuvan vihapuheen.

Kirjoitit vihamielisestä puheesta, joka on kyseisessä tutkimuksessa lievempi muoto kuin vihapuhe. Se jakautui 42 prosenttia naisiin ja 28 prosenttia miehiin. Lisäksi vihapuhe naisia kohtaan on luonteeltaan erilaista, sisältäen paikoin seksuaalisen väkivallan uhan. Sekä henkilökohtaisiin ominaisuuksiin viittaamista, kuten ulkonäkö muokkauksia kuviin, läskiksi haukkumista ynnä muuta. (Viha vallassa 2019).

Useat mediat (muun muassa IL, Yle) olivat jo torstaiaamu 18.3. uutisoinneissaan oikaisseet Naton tutkimuksen tilaajaan liittyvän väärinkäsityksen, josta sepitit valheita kolme päivää myöhemmin.

Ei ole samantekevää miten asioista kirjoitetaan. Lehtikielessä ei toistuvasti tuoda esiin miesten ulkoisia ominaisuuksia, kuten naisten. Toisenlainen esimerkki: ”Toista onnettomuusautoa ajanut 25-vuotias sulkavalaismies ajautui osittain väärälle kaistalle, jolloin vastaan ajanut mäntyharjulainen nainen törmäsi miehen autoon.” Hmmm. Miehen auto siis ajautui väärälle kaistalle. Kuljettajalla ei ollut mitään tekemistä auton kulkureitin kanssa. Ja sitten vielä omaa kaistaansa ajanut naisautoilija kehtasi törmätä miehen autoon!” (Mila Engelberg. MIEHIÄ JA NAISIHMISIÄ. Suomen kielen seksismi ja sen purkaminen. TANE-julkaisuja (2018) Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 2018). Sukupuolitietoisesta viestinnästä löytyy lisää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Toisaalta taas emme saa lukea uutisista, jossa hento, kahden lapsen isä, ministeri istuisi lasikaton päällä, ripset räpsyen... Onneksi.

Terveisin

Tilatun lehden lukija, Iisalmi

Kommentoi