Mielipide: Exit-suunnitelma, vai fixit?

Kirjoittaja muistuttaa, että elämme vielä pandemian sisällä. Innimari Hyvärinen

Rauno Taskinen

Hallitus julkaisi 21.4. exit-suunnitelman koronaviruksesta johtuvien rajoitteiden purkamisesta. Minä käyttäisin fixit (fix it = korjata, järjestää).

Tarvitsemme vielä monen asian aikauttamista sekä rajoitusten porrastuksista kiinnipitämistä, että pääsemme palaamaan normaaliin.

Koronavirus ja muita taudin aiheuttajia on keskuudessamme edelleenkin.

Pandemian hallinnassa on haitannut se, että kun hallitus on tehnyt terveysviranomaisten antamien tietojen perusteella rajoituspäätöksiä, on rajoituksia vastaan esiintynyt pieni, mutta äänekäs joukko, joka on vaatinut ettei perustuslaillisia oikeuksia saa loukata.

Tarvittaisiinko perustuslakiin lisäys, jossa elämän ja terveyden turvaamisen perusteella joukon etu ajaa yksilön perusoikeuksien ohitse?

Perustuslaki määrittää muun muassa jokaisella olevan oikeuden henkilökohtaiseen vapauteen, liikkua maassa ja lähteä sekä palata maahan vapaasti, kokoontua yhteen, järjestää mielenosoituksia ja harjoittaa uskontoaan.

Emme vielä ole pandemiasta irti.

Toivon, että vielä jaksetaan noudattaa alueellisia rajoitusohjeita, eikä ensimmäisenä nousta barrikadeille peräänkuuluttamaan yksilön oikeuksia.

Maassa vallitsee vielä poikkeusolot, joka antaa tartuntalain kanssa yhdessä oikeuden rajoittaa yksilön perustuslaillisia oikeuksia.

Perustuslain 23 pykälän mukaan lailla on säädetty Suomeen tilapäisten poikkeusten perusteet.

Tämän perusteella poliisi on joutunut puuttumaan järjestettyihin mielenosoituksiin, ottamaan kiinni niskoittelevia ja ohjeistamaan paikalla, että alueellisesti annettuja kokoontumisrajoituksia ja turvavälejä on noudatettava.

Jopa niin, että julkisella kokoontumispaikalla yhteen kokoontuneen uskonnollisen yhteisön on uskonnon harjoittamisessa tullut noudattaa annettuja kokoontumisrajoituksia ja turvavälimääryksiä.

Nyt tartuntalukujen pienentyessä ja rokotettujen määrän lisääntyessä, hallitus miettii poikkeusoloajan päättämisestä huhtikuussa.

Ensimmäisessä korona-aallossa käytettiin vielä voimakkaampaa lainsäädännöllistä keinoa, valmiuslakien käyttämistä.

Silloin rajoitettiin liikkumista Uudenmaan alueelta ja alueelle.

Muualla maailmassa on puututtu paljon voimakkaammin yksilön perusoikeuksiin julistamalla jopa sodan kaltaisessa tilanteessa käytettäviä ulkonaliikkumiskieltoja.

Meillä ei ole tarvinnut mennä niin pitkälle. Kaikkein selvintä olisi, kun perustuslaissa olisi selkeästi kirjoitettu:

”Poikkeusoloissa voidaan lailla säätää, että joukon elämän ja turvallisuuden turvaamiseksi yksilön perusoikeuksia voidaan rajoittaa.”

Oikeastaan ne on jo siellä, sillä 7 pykälässä määritetään, että ”Jokaisella on oikeus elämään ja turvallisuuteen”.

Vaikka samassa pykälässä mainitaan sanat ”sekä henkilökohtaiseen vapauteen”, niin oikeus elämään ja turvallisuuteen ovat lauseessa määräävät tekijät, sillä ilman niitä ei ole vapautta.

Elämme vielä pandemian sisällä ja fixit on asteittain palaamista normaaliin.

Vielä ei ole aika matkustaa rajojen ulkopuolelle, eikä kokoontua isommalla joukolla kuin Avien rajoitukset sallivat.

kapt. evp

KD Pohjois-Savon piirihallituksen varapj.

Kommentoi