Sari Tikkasen Vapaa sana: Ylä-Savon kuntien todellisuus on paljon muutakin kuin huono-osaisuus – Mutta se on myös sitä

Sari Tikkanen

Sari Tikkanen

Arkiston kätköistä löysin viimeisimmän Kiuruveden kaupunginvaltuustolle pitämäni puheen. Siinä pohdin muun muassa sitä, miten valitettavasti kaikilla kiuruvetisillä perheillä ei mene hyvin, eikä heidän huolestuttava tilanteensa poistu hetkessä. Karu arki näkyi tuolloin paitsi inhimillisenä kärsimyksenä, myös sotemenoina. Puheessani pohdin sitä, miten tärkeää olisi panostaa huono-osaisuuden ennaltaehkäisyyn, mutta samalla pohdin sitä, millä työvälineillä tulosta syntyisi.

Huono-osaisuuden erilaista ilmenemistä Suomen kunnissa käsittelee myös uusin Terra: Maantieteellinen aikakauskirja. Artikkelissa todetaan sama tosiasia, joka on nähtävissä yksittäisissä kunnissakin: enemmistöllä menee varsin hyvin. Tämä on kuitenkin vain kolikon toinen puoli. Jälkimmäisen ryhmän suhteen voidaan puhua huono-osaisuudesta. Vaikka äkkiseltään voisi muuta luulla, kyseessä on varsin monimutkainen, moniulotteinen ja monisyinen ilmiö.

Yleinen uskomus on, että huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Tällainen alttius on varmasti olemassa, mutta se ei ole väistämätön kehityskulku. Jotta huono-osaisuuden ennaltaehkäisyyn löytyisi oikeat työvälineet, tarvitaan tutkimusta ja sen mukanaan tuomaa tietoa.

Terra-lehdessä käsiteltiin tutkimusta, jossa Suomen kunnat oli tilastollisten menetelmien avulla jaettu huono-osaisuuden suhteen viiteen erilaiseen kuntaryhmään. Ylä-Savon kunnat olivat edustettuina kolmessa ryhmässä. Huono-osaisuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan työttömyyttä, köyhyyttä, rikollisuutta, päihde- ja mielenterveysongelmia, koulutuksen ulkopuolelle jäämistä sekä erilaisia perheiden ongelmia.

Suurella osalla tämän tutkimuksen kunnista menee hyvin, kaikilla mittareilla mitattuna. Tähän ensimmäiseen ryhmään kuuluu Ylä-Savon kunnista Vieremä. Samassa joukossa onnekkaiden kanssa on myös 125 muuta Suomen kuntaa.

Kiuruveden, Iisalmen, Sonkajärven ja Lapinlahden kaltaisia kuntia tutkimuksessa löytyi kaiken kaikkiaan 43. Näiden kuntien huono-osaisuus on keskitasoa, mutta aikuisten mielenterveysongelmat ja päihdehuollon asiakkuudet korostuvat.

Tärkeää olisi panostaa huono-osaisuuden ennaltaehkäisyyn.

Kolmannessa ryhmässä oli 54 kuntaa ja huono-osaisuus tuli esiin erityisesti lastensuojeluun liittyvissä asioissa, pienituloisuutena sekä päihdeongelmina. Tämän pienistä kunnista muodostuvan ryhmän väestön sairastavuusindeksi on korkea. Ylä-Savon kunnista tähän ryhmään kuuluvat Pielavesi ja Keitele.

On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että yksittäisten kuntien tilanteesta ei tämän tutkimuksen nojalla voi tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä.

Kuntien todellisuus on paljon muutakin kuin huono-osaisuus, mutta se on myös sitä. Huono-osaisuuden vähentäminen ei onnistu ilman rahaa ja muita resursseja. Kunnat eivät myöskään ole erillisiä saarekkeita, vaan riippuvaisia paitsi toisistaan ja monista järjestöistä, myös valtion tasolla tehtävistä päätöksistä.

Kirjoittaja on kiuruvetinen ex-kuntapoliitikko, lukion maantieteen ja biologian lehtori sekä luomumaitotilan emäntä.

Kommentoi