Hannakaisa Heikkisen Vapaa sana: Koronan jälkeinen todellisuus on tehtävä nyt – Tulevaisuutta täytyy uskaltaa rohkeasti kuvitella ja päätöksiä tehdä

Hannakaisa Heikkinen

Päivittäistä uutisointia hallinnut koronapandemia on kestänyt jo toista vuotta. Tilanteen vakavuus ei ole jäänyt varmasti keneltäkään pimentoon: vaarallinen tartuntatauti on levinnyt Suomessa ja maailmalla nopeasti, ihmiset ovat sairastuneet ja toiset jopa kuolleet. Terveydenhuollon kantokyvystä on kannettu vakavaa huolta.

Suomi on kansainvälisesti vertaillen onnistunut monessa asiassa. Esimerkiksi kuolleisuusluvut ovat verraten matalia, vaikka yksikin kuolema on liikaa. Samoin rokotukset ovat sujuneet joustavasti.

Annettujen koronarokotteiden määrä kasvaakin päivä päivältä. Viime viikolla annettiin jo miljoonas rokoteannos. Tieto on helpottava, koska rokotteet ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Asiantuntija-arvioiden mukaan rokotukset voivat kattaa kaikki halukkaat jo kesän kuukausina. Kesään ei ole enää pitkä aika.

Siksi akuutin kriisinhoidon lisäksi nyt onkin syytä kääntää katseet koronapandemian jälkeiseen aikaan. Suunnitelma kriisistä poistumiseksi ja siitä toipumiseksi on laadittava huolella. Maailma on muuttunut valtavalla nopeudella ympärillämme, emmekä ole välttämättä edes kaikista muutoksista tietoisia. Emme voi ajatella, että palaamme koronapandemian jälkeen sitä edeltävään aikaan – niin ei vaan tapahdu.

Akuutin kriisinhoidon jalkoihin ovat jääneet Suomen kansantalouden rakenteelliset ongelmat – ne eivät kriisin aikana ole kuitenkaan muuttuneet saati hävinneet. Suomi on yhä ikääntynyt maa, terveydenhoitojärjestelmämme vaatii rukkaamista ja työelämä uudistamista. Kuluneen sanonnan mukaan jokainen kriisi on mahdollisuus, niin myös koronapandemia kaikessa karuudessaan.

Osana suunnitelmaa kriisistä poistumiseksi onkin kyettävä näkemään kokonaisuuksia. Esimerkiksi Suomen väestön ikääntyminen asettaa haasteen työvoiman saatavuudelle. Kotimaisten yritysten kasvun keskeinen este on jo nyt osaavan työvoiman saatavuus. Työperäisen maahanmuuton helpottaminen on keskeinen elementti, koska osaajia maamme kipeästi kaipaa.

Akuutin kriisinhoidon jalkoihin ovat jääneet Suomen kansantalouden rakenteelliset ongelmat.

Menestyvät ja elinvoimaiset yritykset on kriisin aikana pyritty pitämään pystyssä mittavilla taloustuilla. Kriisin jälkeen olosuhteiden tulee olla sellaiset, että yrityksemme kykenevät luomaan uutta liiketoimintaa, kasvamaan kansainvälisesti ja palkkaamaan työvoimaa paikallisesti.

Suomen kilpailukykyyn pitää kiinnittää huomiota koronapandemian jälkeisessä maailmassa. Parhaiten tulevat menestymään maat, jotka ovat varautuneet. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan kohdistetut menot on syytä asteittain nostaa neljään prosenttiin ja laatia innovaatioita tukevaa lainsäädäntöä. Taloudellisen kasvun lähteenä innovaatioilla on keskeinen asema.

Kasvun kumppaniksi pitää kehittää joustavampia työmarkkinoita, jotka koronapandemia on asettanut uuteen asentoon monin tavoin. Työvoiman osaamis- ja koulutustasoon on myös kiinnitettävä huomiota.

Työ koronaviruksen jälkeisen Suomen eteen on käynnissä. Tulevaisuutta täytyy uskaltaa rohkeasti kuvitella ja päätöksiä tehdä. Nyt on myös mahdollisuus päästää irti toimimattomista tai aikansa eläneistä rakenteista.

Kirjoittaja on Suomen Keskustan kansanedustaja Kiuruvedeltä.

Kommentoi