Pääkirjoitus: Iisalmen ruoka-apujonon pidentyminen kertoo, että hallitus ei ole onnistunut tukemaan heikoimmassa asemassa olevia

Vapaaehtoiset aloittavat ruokatarvikkeiden pakkaamisen kello kahdeksan maanantaiaamuna. Maarit Äyhynmäki
Kari Angeria

Kari Angeria

Iisalmessa ruoka-avuntarve on kaksinkertaistunut vuodessa. Samalla lapsiperheiden osuus avun tarpeessa olevista on kasvanut. Koronakriisi on vaikuttanut kaikkein eniten yhteiskunnassa heikoimmassa asemissa oleviin. Samalla, kun keskituloiset miettivät, mihin käyttäisivät korona-aikana kerääntyneet säästöt, osa kansasta ajautuu entistä heikompaan tilanteeseen.

Epidemia on lisännyt eriarvoisuutta, ja tähän on monia syitä. Viruksen leviämisen vuoksi Suomessa on siirrytty paljon etätöihin. Monella alalla se ei ole mahdollista. Etätyömahdollisuudet ovat heikommat pienipalkkaisissa ammateissa, kuten kauppojen kassoilla, ravintoloissa ja julkisissa liikennevälineissä.

Hankalaan tilanteeseen ovat joutuneet myös monet pienyrittäjät, joiden tulot jäävät normaaliaikanakin alhaisiksi. Pahan päivän varalle ei ole kaikilla edes mahdollisuutta kerätä isoa kassaa.

Hyvinvointivaltion tehtävä on tukea heikoimmassa asemassa olevia. Tässä ei olla onnistuttu. Siitä kertoo monen yrittäjän, lomautetun ja pienipalkkaisen viime aikojen tuskan huuto, kuten myös vaikkapa Iisalmen ruoka-apujonon kaksinkertaistuminen.

Sanna Marinin (sd.) hallitus jakoi kunnille niin paljon rahaa, että esimerkiksi kaikissa Ylä-Savon kunnissa tehdään tänä vuonna ylijäämäinen tulos. Kärjistäen voisi sanoa, että talousongelmaisista kunnista tuli kertaheitolla äveriäitä.

Tukia ei ole onnistuttu kohdentamaan oikein. Tämä on vasemmistolaiselta hallitukselta merkittävä epäonnistuminen, koska heikoimmassa asemassa olevien puolustaminen on heillä usein arvojärjestyksen kärkipäässä.

kari.angeria@iisalmensanomat.fi

Kommentoi