Sari Tikkasen Vapaa sana: Siitä puhe mistä uhkaa puute – Puhdas vesi voisi olla yksi tulevaisuuden valttikorteista asua ja elää Ylä-Savossa

Sari Tikkanen

Sari Tikkanen

Tulevaisuuden haasteista ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen liittyvät koronapandemiaan. Meidän ihmiskuntana pitää oppia nykyisestä pandemiasta ja pyrkiä toimimaan niin, että olisimme sopusoinnussa luonnon kanssa ja sitä kautta suojaisimme myös itseämme ja omaa elämäämme, totesi pääministeri Sanna Marin viime lauantaisessa Ykkösaamu-ohjelmassa. Pääministeri ei ole ajatustensa kanssa yksin, vaan samaa mieltä ovat lukuisat tutkijat.

Yksi ihmisen kriittisimmistä luontoriippuvuuksista on puhdas vesi. Helmikuussa uutisoitiin Himalajan vuoristossa tapahtuneesta rajusta tulvasta, jonka seurauksena useita ihmisiä menetti henkensä. Kyseinen syöksytulva juontaa juurensa jäätikköjärveen ja sen törmän äkilliseen pettämiseen. Suurin osa maailman jäätiköistä sulaa ilmastonmuutoksen seurauksena ja sula vesi synnyttää koko ajan uusia jäätikköjärviä. Himalajan helmikuinen syöksytulva tuskin jäänee viimeiseksi laatuaan; ilmastonmuutos aiheuttaakin vuorenrinteen asukkaille akuutin uhan. Ihmiset puolestaan jakavat tämän uhan alueen kasvien ja eläinten kanssa, joille tulevaisuus näyttäytyy dramaattisesti erilaisena vielä esimerkiksi vuosituhannen vaihteeseen verrattuna. Kaiken lisäksi ennustettavissa on seurauksia, mistä tutkijat ovat puhuneet jo aiemmin: Vesipula. Pelkästään Himalajan jäätiköt tuottavat juoma- ja käyttövettä noin kahden miljardin ihmisen tarpeeseen.

Puhtaan veden riittävyys on maailmanlaajuinen ongelma, varsinkin tulevaisuudessa. Muutama vuosi sitten uutisoitiin Etelä-Afrikan Kapkaupungin vesijohtoveden loppumisen uhasta. Vaikka Etelä-Afrikka tuntuu kovin kaukaiselta maailmankolkalta suomalaisen näkövinkkelistä katsottuna, meillä suomalaisillakin voi olla omat vaikutuksensa maapallon toisiin ääriin saakka. Yksittäisen ihmisen vesijalanjälki ei muodostu pelkästään hanasta tulevan veden kulutuksesta, vaan myös niin sanotusta piilovedestä. Vaikka Suomessa sataa enemmän kuin haihtuu ja sitä kautta meillä vettä riittää, ulkomaille ulottuvan vesijalanjälkemme vaikutus ei ole yhtä ongelmaton. Suomalaisten vesijalanjäljestä lähes puolet onkin peräisin ulkomaisten tuotteiden käytöstä. Piilovesi näet lisää vesijalanjälkeemme kaikkien käyttämiemme tuotteiden koko elinkaaren aikana kuluneen veden.

Käytännössä piiloveden huomioiminen voi tarkoittaa vaikkapa pohdintaa siitä, valitsenko ostoskoriini eteläafrikkalaisia viinirypäleitä vai suomalaisia marjoja. Sama pätee esimerkiksi riisin ja perunan suhteen. Perunan vesijalanjälki on paljon riisiä kestävämpi.

Kun pureudutaan tarkastelemaan suomalaisten juoma- ja käyttöveden lähteitä, voidaan todeta, että suomalaisista noin puolet käyttää kotitalousvetenään pintavettä. Monet isot kaupungit, pääkaupunkiseutu mukaan lukien, kuuluvat edellä mainittuun ryhmään. Me täällä Ylä-Savossa sen sijaan käytämme pohjavettä. Vaikka ei ehkä olisi niin väliksikään, huuhdomme jopa vessanpönttömme ensiluokkaisella pohjavedellä.

Eikö tämä jos mikä voisi olla yksi tulevaisuuden valttikorteista asua ja elää Ylä-Savossa?

Suomalaisten vesijalanjäljestä lähes puolet onkin peräisin ulkomaisten tuotteiden käytöstä.

Sillä siitähän puhetta maailmalla riittää, mistä uhkaa puute eli siis vedestä.

Kirjoittaja on Kiuruveden lukion maantieteen ja biologian lehtori sekä luomumaitotilan emäntä.

Kommentoi