Pääkirjoitus: Esiintyjät ovat jäävuoren huippu ja itse vuori on valtava koneisto

Pirjo Nenola

Pirjo Nenola

Esiintymisalaan on kohta Suomessakin jo vuoden vaikuttanut koronapandemia, joka on katkaissut työtilaisuudet lähes kokonaan.

Moni muu ala on myös kärsinyt pahoin koronasta. Esiintymisalan kohdalla on otettava huomioon, että se työllistää normaalioloissa esiintyjien lisäksi hyvin laajan ja monialaisen joukon yrittäjiä ja työntekijöitä, jotka omalla työllään tekevät esiintymiset mahdollisiksi.

Yleisö keskittyy lavalla näkemiinsä esiintyjiin, mutta taustalla on aina koneisto, jota ilman tilaisuudet eivät toteutuisi.

Esimerkiksi vähänkään isommassa mittakaavassa toimiva bändi ei pysty esiintymään ilman, että sillä on paikalla tekniikkaa toteuttavat ammattilaiset.

Musiikkiala ei toimi, ellei ole ohjelmatoimistoja, managereita, levy-yhtiön väkeä, roudareita ja monen muun ammatin harjoittajia. Hotellit ja monet keikka- ja ruokapaikatkin ovat osa tätä kuviota.

Teatterit, tanssiryhmät, sirkukset ja muut esiintymisalan toimijat niin ikään työllistävät taiteellaan ison joukon ihmisiä, jotka eivät ole lavalla yleisön edessä sinä huippuhetkenä, johon kaikki taustalla tehtävä valtava työmäärä kiteytyy.

Suomessa on isoja instituutioita, jotka ovat ylipäätään olemassa siksi, että yleisö pääsee näkemään esiintyjiä livetilanteissa. Korona koskettaa konsertti- ja teatteritaloja, kulttuurikeskuksia ja oppilaitoksiakin.

Oma lukunsa ovat huomattavasti pienemmän koneiston kautta toimivat esiintyjät ja ryhmät – he, jotka itse markkinoivat produktioitaan, ajavat keikka-autoa ja roudaavat tarvittavat välineet lavalle ennen kuin pukeutuvat operettiviittaan, nahkatakkiin tai lapsia viihdyttävään asuun.

Hekin työllistävät itsensä lisäksi myös muita.

Kommentoi