Mielipide: Päästökauppa ei toiminutkaan pörssikaupan tavoin – Emme maksaneet päästöistämme mitään

Hiilidioksidin päästökaupan myötä kivihiili oli tarkoitus korvata talousmetsien hakkeella. Anni Nieminen

Veli Pohjonen

Euroopan unioni käynnisti vuoden 2004 lopussa hiilidioksidin päästökaupan. Sen piti olla esimerkki koko maailmalle, miten voimme haittaveron tapaan kätevästi torjua ilmastonmuutosta. Päästökaupan piti pehmeästi mutta varmasti nostaa fossiilisten polttoaineiden hinta niin korkealle, että siirtyminen uusiutuviin vaihtoehtoihin tapahtuu markkinavoimin.

Mallia otettiin lyijyvapaasta bensiinistä. Lyijystäkin olimme päässeet eroon yksinkertaisella haittaverolla. Niin päästiin eroon myös kivihiilivoimaloiden rikkipäästöistä ja talousmetsiä uhanneista happosateista. Euroopan maissa rikkidioksidilla oli haittavero, USA:ssa päästökauppa.

Ennen hiilidioksidin pörssikauppaa tutkijapiireissä laskettiin mihin hiilidioksiditonnin haittahinta mahtaa ensimmäisenä päivänä asettua. Tutkijat pohtivat myös kuinka korkealle pörssihinnan olisi jatkossa noustava, jotta kivihiilen voimalat siirtyisivät esimerkiksi talousmetsistä saatavaan hakkeeseen tai siitä puristettuun puupellettiin?

Hiilidioksidin lähtöhinnaksi arvioitiin viisi euroa tonnilta. Kivihiilen korvaamiseksi laskettiin tarvittavan taso 30–40 euroa hiilidioksidin tonnilta.

Päästökauppa avautui kahdeksalla eurolla. Alkuvuosina 2005–2008 hiilidioksidi nousi kolme kertaa 30 euron tasolle, mutta romahti sen jälkeen.

Kauppa ei toiminutkaan pörssikaupan tavoin. Taustalla olivat EU:n myöntämät ilmaiset päästöoikeudet. Jokainen jäsenmaa kiristi vuosittain niitä mittavan kiintiön, oman teollisuutensa vaatimuksesta. Jo sana päästöoikeus kummastuttaa, ikään kuin olisi oikein ja kohtuullista lämmittää ilmastoa.

Merkillinen ilmastokamppailun esimerkki meiltä on vuosi 2011. Päästökauppaan olimme vaatineet EU:lta ilmaisia oikeuksia 38 miljoonaa tonnia. Hiilidioksidin päästöjemme taso oli kuitenkin vain 35 miljoonaa tonnia.

Emme maksaneet päästöistämme mitään. Ylijääneistä kolmen miljoonan tonnin oikeuksista yhtiöt saivat myydessään pörssituloa 20–25 miljoonaa euroa.

Sekavilla markkinoilla päästöoikeuden hinta ei noussut ilmaston tarvitsemalle tasolle. Se päinvastoin laski, alhaisimmillaan kolmeen euroon vuonna 2013.

EU:n huterasta päästökaupasta huolestui 2017 ilmastokamppailua vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän ehdotti järjestämässään Pariisin seurantakokouksessa, että hiilidioksidin päästömaksu nostetaan silloisesta seitsemästä eurosta kolminkertaiseksi. Hiilidioksidin päästöoikeus olisi ymmärrettävä enemmän päästösakoksi.

Päästömaksu seurasi Macronin polkua. Nyt, helmikuun loppupuolella hiilidioksidin tonnihinta on 39 euroa. Se on noussut yli viisinkertaiseksi, Macronin tavoitteen selvästi ylittäen.

Päästökauppaan liittyi jo 15 vuotta sitten paljon odotuksia. Nyt odotukset ovat täyttymässä. Päästökauppa alkaa vihdoin toimia.

Pitkään kivihiileen uskoneet voimalat ovat korvaamassa kivihiiltä halvemmalla metsähakkeella. Sille ja myös hakkeesta puristetuille puupelleteille ja -briketeille on käyttöä kaikissa niissä Euroopan maissa, missä asuntoja on lämmitettävä ainakin osa vuotta.

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa, Kuusamo

Kommentoi