Elsi Kataisen Vapaa sana: EU puntaroi hiilinielut uudelleen – Ilmasto- ja energialinjauksia uudistettaessa metsät ja puunkäyttö on nähtävä Euroopan kilpailuvalttina

Elsi Katainen

Elsi Katainen

Metsä Group ilmoitti tekevänsä Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin Kemiin. Uusi biotuotetehdas tuo vaurautta ja hyvinvointia koko Suomeen. Se valaa tulevaisuudenuskoa alalle, joka on kiristyvien ilmasto- ja ympäristövaateiden ja biotuotteiden kasvavan kysynnän ristipaineessa. Hyvistä uutisista huolimatta meidän on pysyttävä valppaina, sillä nyt on jälleen kerran kriittinen hetki puolustaa EU:ssa suomalaista kestävää metsätaloutta.

EU:ssa on kiristetty yhteisiä ilmastotavoitteita. Sen seurauksena koko energia- ja ilmastopolitiikan lakikehikko sorvataan uudelleen. Suomelle tärkeät, maankäyttöä ja metsätalouden hiilinielulaskentoja määrittävä LULUCF-asetus sekä uusiutuvan energian direktiivi avataan jo kesällä uuteen käsittelyyn. Myös luonnon monimuotoisuutta vahvistavia lakiesityksiä on luvassa. Komission strategioiden perusteella on epäselvää, millaisia metsiä EU pyrkii suojelemaan kymmenen prosentin tavoitteellaan. Tulevat uudistukset ovat ratkaisevia erityisesti puuraaka-aineen saatavuuden, luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen vahvistumisen kannalta. Ilmasto- tai ympäristötavoitteita ei saavuteta metsiä museoimalla.

Nykyinen LULUCF-asetus hyväksyttiin vain kolme vuotta sitten. EU-komissio halusi tuolloin verrata metsien käyttöä vuosien 1990–2009 tasoon. Tämä olisi ollut meille huono asia, sillä laskentatapa olisi vääristänyt todellisuutta: Suomen kasvavat metsävarat olisivat yhtäkkiä näkyneet ilmastolaskennoissa päästöinä. Kangastus syntyi, sillä 90-luvun laman aikoihin metsäteollisuuden kysyntä oli alamaissa. Suomen metsätalouden tulevaisuus saatiin onneksi turvattua vuosien vaikuttamistyön tuloksena, kun vertailuvuodet vaihdettiin vuosiin 2000-2009 ja kun samassa yhteydessä meille sovittiin joustoksi 10 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin hyödyntäminen, jos metsien käyttö lisääntyy vaikka metsävarat kasvavat. Mikäli näin ei olisi tehty, Euroopan metsäisin maa olisi voinut joutua ostamaan EU:lta päästöoikeuksia. Tämä olisi maksanut Suomelle rahaa ja antanut markkinoille väärän signaalin.

EU:ssa nähtiin vastikään hiilinielujen tiimoilta erikoinen näytelmä. Komissio ehdotuksessa Suomen sovittua erityisjoustoa ei oltu huomioitu. Säädös oli ristiriidassa paitsi itse asetuksen kanssa myös vastoin yleistä oikeustajua. Onneksi parlamentilla ja neuvostolla on oikeus vastustaa komission mielivaltaa, jos ja kun epäkohtia löytyy. Jäsenmaat vastustivatkin yksimielisesti komission toimeenpanoehdotusta suurlähettiläiden erityiskokouksessa viime viikolla, ja se palautettiin valmisteluun. Iso kiitos kuuluu ministeri Jari Lepälle, joka teki joukkoineen tärkeän vaikuttamistyön. Politisoituneelle EU-komissiolle näytettiin kaapin paikka: sovitusta on pidettävä kiinni.

Taloudet ympäri maailmaa pyrkivät nyt eroon fossiilisista raaka-aineista. Kun LULUCF-asetuksen uudistaminen kesällä alkaa, on valuvika korjattava. Metsien käyttöä ei pidä verrata menneeseen, vaan on eteenpäin katsoen kannustettava aktiiviseen metsänhoitoon ja ilmastomyönteiseen puunjalostukseen. Ilmasto- ja energialinjauksia uudistettaessa metsät ja puunkäyttö on nähtävä Euroopan kilpailuvalttina. Kyse on lopulta siitä, käytämmekö uusiutuvissa tuotteissa rakentamisesta tekstiileihin ja pakkausmateriaaleihin eurooppalaista vai Euroopan ulkopuolelta tuotua puuta. Meillä metsät hoidetaan maailman kestävimmällä tavalla.

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen (kesk. / Renew Europe), joka toimii muun muassa maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana.

Tämä olisi maksanut Suomelle rahaa.

Kommentoi