Mielipide: Soten maakuntamalli on vuosituhannen suurin keskittämishanke – Kunnat menettävät verotuloista yli 13 prosentin siivun valtiolle

Tulevassa sote-uudistuksessa Iisalmi häviää rahaa sekä päätösvaltaa. Pirjo Nenola

Markku Eestilä

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ossi Martikainen kirjoitti (IS 11.2.) asiantuntevasti, kuinka vaarallista kunnan kannalta on rahoituksen ja päätösvallan eriyttäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Kuinkahan vaarallista kunnan itsehallinnon ja eri palvelujen integraation eli yhteensovittamisen kannalta on se, että kunnalta viedään sekä päätösvalta että rahat? Niinhän nyt tosiasiassa käy, jos Marinin hallituksen maakuntasote toteutuu.

Voi olla, että Lapinlahdelta joku tai jotkut tulevat valituksi tulevaan maakuntavaltuustoon, joka päättää sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteistä ja toiminnan yksityiskohdista. Mutta se ei juuri auta, sillä enemmistö maakuntavaltuutetuista tulee Kuopion seudulta ja ajaa mahdollisissa äänestyksissä oman asuinalueensa etua.

Päätösvallan keskittämisen lisäksi kunnat menettävät verotuloista yli 13 prosentin siivun valtiolle, joka jakaa rahaa uusilla kriteereillä sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Entisillä valtionosuuksien jakoperusteilla, joita olin itse laatimassa ensimmäisellä kansanedustajakaudellani, esimerkiksi Iisalmi voitti lopputulemana yli viisi miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2014 eduskunnassa päätetty kahdeksan miljardin euron uusjako on merkittävällä tavalla vaikuttanut Iisalmen hyviin talouslukuihin viime vuosina.

Näin karkeasti sanoen Iisalmi menettää tällä vuosikymmenellä noin 50 miljoonan valtionosuusedun, jos ja kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus eli kansankielellä sote eduskunnassa hyväksytään. Toki uusillakin kriteereillä valtio osoittaa rahaa palveluihin, mutta tappio nykytilaan verrattuna on selvä. Kun valtio jakaa rahaa uudistuksessa painottaen jossain määrin myös asukaslukua, on rahavirtojen kuihtuminen Itä-Suomessa ilmiselvää.

Jos raaputetaan vuoden 2020 tilinpäätöstä tarkemmin, huomataan valtionosuuksien muodostavan Iisalmen kaupungin tuloista 38 prosenttia. Pelkästään koronan takia kaupunki sai viime vuonna yli viisi miljoonaa ylimääräistä valtion antamaa euroa. Kun tähän lisätään edellä mainittu viiden miljoonan pysyvä valtionosuusetu, nousee valtiolta saatu Iisalmen "eturahoitus" tänä vuonna kymmeneen miljoonaan euroon.

Mitkään palvelut eivät pyöri ilman rahaa. Valitettavaa on, että ainakin Iisalmi häviää riihikuivia euroja tulevassa uudistuksessa päätösvallan karkaamisen ohella. En siis kovin suuria kyyneleitä vuodata, jos tämäkään sote- eli hyvinvointialuehäkkyrä ei mene eduskunnassa läpi.

Vallan, rahan ja vastuun pitäisi hyvässä demokratiassa aina olla ihmisten lähellä ja keskuudessa. Vähäisellä paikallistuntemuksella ja kaukana tehdyt päätökset heikentävät todellisuudessa ihmisten vaikutusmahdollisuuksia omiin asioihinsa.

Kaupunginvaltuutettu, Kansanedustaja (kok.)

Kommentoi