Mielipide: Metsätilojen ilmastohiili tarvitsee nielusertifikaatin – Nieluvirtojen osalta hiilipörssiä ei ole onnistuttu käynnistämään

Metsä toimisi hiilipörssissä tulonlähteenä, kun hiilidioksidia ilmakehästä poistaville maksettaisiin. Pirjo Nenola

Veli Pohjonen

Ja tapahtui niinä päivinä, että kaikki ilmastoomme vaikuttava luonnon alkuainehiili oli verolle pantava …

Kertoneeko historia myöhemmin, että se tapahtui Antonio Guterresin ollessa YK:n pääsihteerinä? Pääsihteerihän kehotti joulukuussa 2020 kaikkia maita julistamaan ilmastohätätilan ja lunastamaan lupauksensa leikata hiilidioksidin päästöjään.

Yksin päästöjen leikkaus ei enää riitä. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus nousee koko ajan.

Päivittäinen mittaus alkoi maaliskuussa 1958, Mauna Loan vuorella Havaijilla. Pitoisuus oli 316 miljoonasosaa. Tammikuun loppupuolella pitoisuus oli 415 miljoonasosaa eli 31 prosenttia korkeampi.

Ilmaston avuksi tarvitaan hiilipörssi. Se oli esillä suomalaisissa ilmaston keskusteluissa jo pari vuotta sitten. Pääministeri Juha Sipilä järjesti joulukuussa 2018 aiheesta seminaarin 170:lle alan vaikuttajalle.

Hiilipörssi olisi markkinapaikka yhtäältä taivaalle menevälle päästöhiilelle ja toisaalta taivaalta tulevalle nieluhiilelle. Hiilidioksidia taivaalle vapauttavat maksaisivat taivaalle menevistä hiilen päästövirroistaan. Ilmakehästä hiilidioksidia poistaville puolestaan maksettaisiin esimerkiksi metsiin tulevista hiilen nieluvirroista.

EU:ssa taivaalle menevän hiilen päästöpörssi on toiminut jo 15 vuotta. Nieluvirtojen osalta vastaavaa ei ole onnistuttu käynnistämään.

Kansainvälisesti ja Suomeenkin on perustettu hiilidioksidin nielusäätiöitä. Niihin voi rahoittaa vaikkapa Afrikan puiden istuttamista, hieman lähetysjärjestöjen hyväntekeväisyyden hengessä.

Taimien istutus yleistyy lupaavasti esimerkiksi Etiopiassa. Taimikoiden hiilen nieluvirtojen laskennasta käy kuitenkin kiistely. Siellä tarvitaan kiistaton menetelmä, nielusertifikaatti. Se kertoo määrällisesti, miten taimikot muuttuvat ajan myötä kasvatusmetsiksi ja hiilen nieluvarastoiksi.

Meillä osaamisaluetta ovat metsämme, niiden kuutiot ja niiden vuotuinen hehtaarikasvu. Osaamme jo laskea metsätilojemme hiilinieluille sertifikaatit. Kiitos Metsäntutkimuslaitoksen 1921 aloittaman Valtakunnan Metsien Inventoinnin, metsänhoitoyhdistysten pitkäaikaisen työn sekä digiajan uusien tietokonesovellusten, voimme määrittää kullekin metsätilalle vuosittain tulevan alkuainehiilen nieluvirran.

Metsätilojen osallistuminen hiilipörssiin olisi helpoin metsäverotuksen kautta. Kyseessä olisi samantapainen muutos, mikä metsissämme tapahtui vuonna 2005. Siirryimme silloin pinta-alaverotuksesta rahatulon verotukseen. Muutoksen hallintokuvioista hiilipörssi voisi ottaa oppia.

Maaperän hiili on ilmastolle tärkeä. Koko maapallon tasolla maanpinnan alapuolisessa humuksessa on kolme kertaa enemmän alkuainehiiltä kuin maanpinnan yläpuolisessa puustossa. Myös maaperän hiili tulisi saada hiilipörssiin.

Odotamme edelleen käytännön hiilipörssiä. Se tarvitsee avukseen metsätilojen nielusertifikaatin laskennan.

Ote hiilipörssistä on kuitenkin lipsunut jo parin vuoden ajan. Hiilipörssin soisi nyt etenevän eikä hiipuvan. Ilmastomme sitä odottaa. Varmaan sitä odottaa myös YK:n pääsihteeri.

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa

Kommentoi