Senni Martikaisen Vapaa sana: Ylä-Savo tarvitsee maahanmuuttoa – Alueemme kärkiyritykset ja pienemmätkin toimijat tarvitsevat osaavaa työvoimaa

Senni Martikainen

Senni Martikainen

Moni ajatteli koronan johtavan nopeisiin muuttovirtoihin maaseudulle. Olemme saaneet lukea iloisia uutisia Ylä-Savoon muuttaneista, viimeisimpänä Lapinlahdelle väliaikaisesti asettuneesta Tarja Virolaisesta (IS 17.1.). Varsinaista porukan tungosta ei kuitenkaan olla Ylä-Savon alueella nähty.

Kerran, jos toisenkin ovat päättäjät lyöneet päänsä yhteen ja pohtineet, miten Ylä-Savon seudulle saataisiin lisää väkeä. Suomen sisäinen muuttoliike on päättäjien tiedossa. Siihen on pyritty vastaamaan vahvalla markkinointikampanjalla. On turhan vaikeaa ja oikeastaan tarpeetonta estää nuoria lähtemästä pois opintojen perässä. Mainetta ja kunniaa olisikin luvassa sille, joka keksisi keinon saada poislähteneet palaamaan takaisin.

Monelle Ylä-Savo on kakkoskoti tai kesämökkipitäjä, mutta se ei näy virallisissa tilastoissa väkiluvun kasvuna. Ovien tulee olla auki myös muille kuin kotiseuturakkauttaan poteville. Ilman maarajojen ulkopuolista muuttoliikettä Ylä-Savo näyttää näivettyvän – tätä viestiä ovat tuoneet myös aluetta ulkopuolisin silmin katsovat konsultit ja tutkijat. Tilastokeskuksen ennakkotieto viime vuodelta kertookin, että koko Suomen väestönkasvu on itse asiassa maahanmuuton ansiota.

Erityisen yhtenäistä tahtoa on työn perässä tapahtuvalle maahanmuutolle. Alueemme kärkiyritykset ja pienemmätkin toimijat tarvitsevat osaavaa työvoimaa, josta on ollut pula jo pidemmän aikaa. Samalla, kun yritykset käyttävät omia väyliään työvoiman houkuttelemiseksi, kuntien on rakennettava rinnalla omiaan. Tämä tarkoittaa, että kaupungin palveluissa huomioidaan eri kulttuureista ja kielitaustoista tulevat asukkaat. Lupsakka ja sujuva arki kuuluu jokaiselle lähtömaasta riippumatta.

On myös hyvä miettiä, miksi Suomeen muuttava haluaisi tulla juuri Ylä-Savoon. Me toki ajattelemme, että Ylä-Savo on paras seutu kasvaa ja opetella uuden arjen askeleet. Tosin myös parisataa muutakin kuntaa taitaa ajatella samalla tavalla. Mikä olisikaan se taikasana, joka houkuttelee ihmiset muuttamaan juuri meille?

Iisalmi on vastaanottanut lähes vuosikymmenen ajan kiintiöpakolaisia. Vuositasolla kaupungista on saanut uuden kodin noin 20 lasta ja vanhempaa. Tämä on 0,1 prosenttia Iisalmen asukasluvusta. Alueemme pakolaistyö on onnistunutta, mistä on syytä olla ylpeä. Päättäjien vaihtuminen ei saa horjuttaa tätä valtakunnallisestikin palkittua työtä: Iisalmen ja ympäryskuntien kannattaa seuraavina vuosina ottaa vastaan epäinhimillisistä oloista pakenevia. Autettavien määrä kasvaa ilmastonmuutoksen myötä. Nyt ei ole kenenkään kannalta järkevää sulkea ovia apua tarvitsevilta ihmisiltä.

Koko Suomen väestönkasvu on itse asiassa maahanmuuton ansiota

Maahanmuuton esteitä tuntuu olevan monia, eikä niistä pienimpänä vielä käynnissä oleva globaali pandemia. Yksi este, jonka madaltamiseen meillä kaikilla on mahdollisuus, on ihmisiin liittyvät ennakkoluulot. Ahdasmielisyys tulijoita kohtaan on pahinta myrkkyä kotoutumiselle ja uuden arjen aloittamiselle. Sille ei saa antaa piiruakaan periksi. Tarvitsemme ihmisiä, jotka löytävät Ylä-Savosta itselleen kodin.

Kirjoittaja on 23-vuotias kaupunginvaltuutettu (vihr.) ja kansanedustajan avustaja Iisalmesta.

Kommentoi