Mielipide: Ylä-Savon Teollisuuskylä Oy – Seudullisen yhteisen teollisuuskyläyhtiön perustamisen mahdollisuutta on tutkittava keinona hyödyntää koko seudun vahvuudet yrityskentän tukena

Vieremän Teollisuuskylän lähtölaukaus oli vuonna 2005. Markku Ropo

Kari Luostarinen

Vuosi on käynnistynyt odotetusti alakuloisissa merkeissä. Pandemiakriisi ei ota maailmalla nopeasti talttuakseen rokotusohjelmista huolimatta. Tuleen ei silti voi jäädä makaamaan. Tulevaisuuteen on suhtauduttava positiivisesti ja vähäisestäkin hyvästä kaivaa ilon aiheita.

Lehdistä on saanut lukea myönteisiä uutisia matkailualan suunnitelmista yhdistää ja kehittää toimintojaan vastaamaan paremmin nykyisiä asiakastarpeita. Matkailu onkin kärsinyt varsinkin ulkomaisten turistivirtojen tyrehtymisestä mutta onneksi korvautunut edes osittain kotimaisella kysynnällä. Tällaiset muutokset kysynnässä vaativat varmasti myös nopeita muutoksia tarjontaan.

Kysynnän tyrehtymisestä on kärsinyt myös erikoistavarakauppa ja palvelu. Tässä yhteistyön uskoisi kiinnostavan kaikkia toiminnasta hyötyviä sidosryhmiä. Uuden liiketoiminnan hankkiminen on nimittäin huomattavasti hankalampaa ja kalliimpaa kuin vanhan säilyttäminen.

Sama viisaus pätee myös tuotantoyrityksiin. Usein vuosien ”kampauksen” tuloksena löydetty yrittäjä ja jalalle nostettu tuotanto ovat juuri niitä hyvinvointia, kauppaa ja palveluja ylläpitäviä helmiä, joista ei pitäisi taisteluitta luopua. Kuluvana vuonna tällainen pohdinta tullee osaksi monen kunnan tulevaisuuden suunnittelua.

Aiemmin on paljon kirjoitettu kuntien yhteistyön tärkeydestä ja sen vaikuttavuudesta seudun elinvoimaisuuteen. Kuntayhteistyön tarve tulee erityisen merkittäväksi, koska monet kunnissa toimivat yritykset ovat verkottuneet yli kuntarajojen ja vaikuttavat näin myös naapurikuntien menestymiseen. Toisaalta yksittäisten kuntien resurssit hankkia ja säilyttää merkittävää yritystoimintaa ovat monestakin syystä huvenneet. Kumppaneita tarvitaan.

Kuntien tehtävä ei silti ole ryhtyä yrittäjäksi tai rahoittaa suoraan yritystoimintaa. Tämä ei ole mahdollista, mutta on olemassa toimivampia tapoja tukea kannattavuusedellytykset täyttäviä työpaikkoja ja yhtenä konkreettisimmista kunnan kiinteistö- ja toimitilapolitiikka. Tästä on hyviä esimerkkejä alkaen jo 1970-luvulta, kun kehitysalueille perustettiin joukko valtion tukemia kunnallisia teollisuuskyläyhtiöitä, jotka vielä tänäänkin ovat toimitilaratkaisuillaan menestyksekkäästi tukeneet työpaikkojen säilyttämistä.

Yritysten ydintehtävää ei ole rakentaa ja omistaa toimitiloja vaan keskittyä innovaatioihinsa ja niiden toteuttamiseen ja markkinointiin. Varsinkin aloittaville yrityksille toimitilojen rahoitus on merkittävä rasite ja siihen pitäisi löytää ratkaisu.

Yksittäisten pienkuntien mahdollisuus pönkittää merkittävästi yrityksiään on olematon, mutta työpaikat hyvinvoinnin säilyttämiseksi ovat välttämättömiä. Joitakin yksittäisiä kuntien omistamia teollisuuskyläyhtiöitä on edelleenkin, mutta nekin ovat ajan saatossa valtion tuen hiipuessa kuihtumassa. Konsepti silti on edelleen perusteltu ja ympäristössämme toimivampi kuin esimerkiksi koeteltu sijoitusyhtiötoiminta.

Tilaratkaisuissa hartioita tulisikin leventää ja seudullisen yhteisen teollisuuskyläyhtiön perustamisen mahdollisuutta tutkia keinona hyödyntää koko seudun vahvuudet yrityskentän tukena. Yhtiön liikeideana olisi omistaa, ostaa ja rakentaa teollisuustilaa vuokrattavaksi ja myös vähin erin lunastettavaksi. Perusajatus yhteistyölle olisi samanlainen kuin jo yhteisellä vesi- ja jäteyhtiöllä, koulutuskuntayhtymällä tai sote-yhtymällä, mutta elinkeinoelämän yhteistyön edistäjänä ja työpaikkojen synnyttäjänä ja säilyttäjänä vaikutus sitäkin suurempi.

Kommentoi