Elsi Kataisen Vapaa sana: Demokratia vaarassa omassa kehdossaan – millaiseksi Yhdysvaltojen rooli nyt maailmalla muodostuu?

Elsi Katainen

Elsi Katainen

Teillä on hieno demokratia, pitäkää siitä kiinni”, totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarkkanäköisesti vieraillessaan Valkoisessa talossa Washingtonissa toissa vuonna.

Uusi vuosikymmen sai synkän alun koko maailman seuratessa loppiaisen käsittämättömiä tapahtumia Yhdysvalloissa.

Salaliittoon ja vaalipetokseen sokeasti uskova Trumpin kannattajajoukkio keskeytti Joe Bidenin vahvistamisen uudeksi presidentiksi tunkeutumalla maan korkeimpaan päättävään elimeen – kongressiin. Viisi ihmistä menehtyi mellakoinnissa ja kymmeniä loukkaantui.

Tapaus oli surullinen huipennus vielä hetken vallankahvassa roikkuvan Trumpin populismiin, vastakkainasetteluun ja valheiden lietsontaan perustuvalle presidenttiydelle. Ennen kaikkea se oli tärkeä muistutus arvokkaasta ja hauraasta demokratiasta, jonka pelisäännöt eivät ole itsestäänselvyys meillä Euroopassakaan.

Henkilöpalvonta, ääriryhmät ja valeuutiset ovat nostaneet päätään myös EU:ssa. Erityisen huolestuttavaa ovat hyökkäykset vapaata mediaa ja korkeakouluja vastaan, kuten esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa on nähty. Taistelimme viime vuonna Euroopan parlamentissa kynsin ja hampain uuden oikeusvaltiomekanismin puolesta, jonka avulla EU:lla on jatkossa kovemmat keinot puuttua demokratian heikkenemiseen jäsenmaissa.

Joe Bidenilla on edessään valtava työ tuoda yhteen kahtia revennyt kansakunta. Toivoa tuo se, että myös monen republikaanin suusta mellakat ja Trumpin häikäilemätön käytös on tuomittu jyrkästi. Maltillisuus ja keskitien sovinnollinen kulkeminen on jatkossa välttämätöntä, vaikka ei juuri nyt kovinkaan vahvoilla.

Mieleen nousee palanen Suomen historiasta.

2000-luvulla maailmanpolitiikan yleinen kehitys on ollut tuulista ja samojen tavoitteiden tunnustamiselle on tarvetta, jotta pystymme vastaamaan monimutkaisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Yhteistyöhön tulee panostaa järkevässä ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä reilun ja avoimen kaupankäynnin turvaamiseksi.

Päätöksenteosta tulee hankalaa, mikäli tahtoa ja kykyä kompromisseihin ei ole. Vaaleilla valituilla päättäjillä on suuri vastuu toimia ja näyttää esimerkkiä demokraattisten prosessien kunnioittamisesta. Mieleen nousee palanen Suomen historiasta. Vuonna 1932 presidentti Svinhufvud käski Lapuan liikkeen aseistautuneiden kapinallisten ja suojeluskuntalaisten palaamaan kotiinsa. Presidentti vetosi yhteiskuntajärjestyksen ja rauhan puolesta. Svinhufvud – toisin kuin Trump – osoitti, että demokratian turvaamisen on aina mentävä poliittisten erimielisyyksien edelle.

Trumpin sekavaan käytökseen verhottu suunnitelmallisuus ja Capitol-kukkulan valtaus on erityisen vahingollinen maailman vanhimmalle demokratialle. Nähtäväksi jää, millaiseksi Yhdysvaltojen rooli maailmalla muodostuu kivuliaan vallanvaihdoksen jälkeen. Ainakin sen uskottavuus demokratian puolustajana on kokenut kovan kolauksen.

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen (kesk. / Renew Europe ), joka toimii muun muassa maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana.

Kommentoi