Mielipide: Vaeltajan risti paljastettiin Lapuan Simpsiön hautausmaalla – Karjalaisten hautojen säilyttäminen on arvokas kulttuurillinen teko

Tilaisuudessa mukana rovasti Pentti Lemettinen, Tero Korniloff, rovasti Kalevi Kokkonen, Aimo Patrikainen ja Olavi Kyyrönen. Olavi Kyyrönen

Olavi Kyyrönen

Ristin paljastus ja siunaustilaisuus toimitettiin 30.10.2020.

Neuvostoliiton 9.6.1944 aloittaman suurhyökkäyksen seurauksena jo toistamiseen joutuivat suistamolaisetkin jättämään kotinsa. Tiet länteen täyttyivät pakolaisista. Suistamolaisten sijoituspaikaksi oli määrätty Lapua ympäristökuntineen. Väestönsiirrot tehtiin pääasiassa junakuljetuksin hiljaisempien pohjoisen rataosien kautta. Leppäsyrjän asemalla laitettiin ihmisiä täyteen ahdettu juna matkaan ennen alkanutta ratapihan pommitusta. Seuraava juna saatiin lastattua ja matkaan vasta yön hämärtyessä läheiseltä tasoristeykseltä. Junamme saapui aamulla 10.7. Lapuan asemalle. Lotat olivat kattaneet pöytiä koulun pihaan aamiaista varten. Meitä eroteltiin ryhmiin, joita alettiin siirtää eri kyliin.

Matkan rasituksiin väsyneitä vanhuksia alkoi kuolla. Suistamon ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Aleksanteri Ryttyläinen siirtyi myös Lapualle, ja alkoi hoitaa tehtäviään. Ev. luterilainen seurakunta antoi luvan haudata ortodoksivainajat Simpsiön hautausmaan peräosaan. Myöhemmin otettiin käyttöön myös lisäalue Paukun onnettomuuden uhrien muistomerkin läheltä.

Elokuussa 2017 sain tietää, että seurakunta aikoo ottaa uusiokäyttöön kauan hoitamatta olleita hautoja ja poistaa niillä olevat karjalaisten hautakivet. Lähdimme Joensuusta heti kartoittamaan nämä yhtäläiset hauta-alueet koordinaatti- ja nimitiedoin. Kuvasimme myös kaikki hautapaikat. Samalla retkellä kartoitimme myös Laihian, Kauhavan, Iso ja Vähäkyrön sekä Vaasan ortodoksiset hauta-alueet.

Työryhmään kuului suistamolaisista sukututkija Aimo Patrikainen ja Olavi Kyyrönen sekä Matti Suvinen. Lapualla asuva suistamolaisjuurinen Tero Korniloff on ollut tärkein lenkki muistomerkin toteuttamisessa. Hän on hoitanut paikalliset neuvottelut seurakunnan kanssa, suunnitellut, valmistanut ja pystyttänyt muisteluristin, joka nimettiin tilaisuudessa Vaeltajan ristiksi. Taustatukea saatiin Johannes Sidoroffilta ja Tapio Maljoselta.

Suistamon asukkaista oli yli 60 prosenttia ortodokseja. Ristiin liitetty pikkuristi kuvaa pitäjän ev. luterilaista väestön osaa pitäjässä. Ristin päällä oleva kantele taas karjalaista perinnettä. Olihan Suistamo runonlaulannan, kanteleensoiton ja itkuvirsien taitajien ydinaluetta.

Luonnollisesti myös monet karjalaiset avioituivat paikallisten kanssa. Heitä on siunattu puolisoidensa viereen tai sukuhautoihin. Nämä ovat yleensä hyvin hoidettuja. Myöhemmin 1945–1946 suistamolaisten lopulliseksi sijoituspaikaksi määrättiin Kiuruvesi ja Iisalmen ympäristöpitäjät. Osa väestöstä siirtyi myös talvisodan jälkeen muodostetuille pika-asutustiloille muun muassa Kontiolahden ja Juuan pitäjiin Pohjois-Karjalaan. Vapaaehtoisin kaupoin tai avioliittojen kautta jäi myös väkeä pysyvästi asumaan Lapualle, rikastaen ja monipuolistaen alueen kulttuuria.

Kiitokset Lapuan tuomiokirkkoseurakunnalle. Karjalaisten hautojen säilyttäminen on arvokas kulttuurillinen teko, jonka jälkipolvet tulevat muistamaan. Olkoon tämä osoitus myötäelämisestä ja empatiasta Karjalan heimoa kohtaan. Annoitte kodin ja myös viimeiset leposijat sodan jalkoihin jääneille.

Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan rovasti Pentti Lemettinen aloitti tilaisuuden rukoushetkellä saatesanoin. Ristin siunauksen ja muistotilaisuuden ”panihidan” toimitti rovasti isä Kalevi Kokkonen Joensuusta. Tero Korniloff ja Olavi Kyyrönen laskivat seppeleen sanoin: Tänne siunattujen Karjalaisten muistoa kunnioittaen. Suistamolaiset ja jälkipolvet. Olavi Kyyrönen lahjoitti kirjoittamansa muistelmateoksen ”Olos Iäti Muistetut” seurakunnan käyttöön.

Kommentoi