Senni Martikaisen Vapaa sana: Iisalmelaisista lukiolaisista jopa 40 prosenttia on ollut huolissaan mielialastaan – Mielenterveystaidot koulussa tukisivat myös aikuisena

Senni Martikainen

Senni Martikainen

Monelle muutaman viikon päästä vaihtuva vuosi tarkoittaa toivoa paremmasta. Eikä ihme, onhan kulunut vuosi koetellut yhteiskuntaa erityisesti henkisesti. Korona ja sen aiheuttama epävarmuus ovat kasvattaneet mielenterveyden hoitovelkaa. Kiireettömien aikojen peruuntuessa moni murhe on kasvanut suuremmaksi möykyksi, kun tarvittavaa hoitoa ei ole saanutkaan. Tätä vyyhtiä joudumme purkamaan vielä pitkään.

Tulilinjalla ovat erityisesti lapset ja nuoret, joiden kasvava pahoinvointi näkyy jo muun muassa lastensuojelussa, kuraattoripalveluissa ja poliisissa. Etäopetuksen jälkiä korjataan seuraavina vuosinakin: onkin myös arvovalinta, ettei kouluja olla sulkemassa kevyin perustein uudestaan. Harrastusten, matkustelun ja muun arkea tasapainottavan tauolle menolla on takuuvarma vaikutus hyvinvointiin: koronan mukana on seurannut ahdistusta, epätietoisuutta, syrjään vetäytymistä ja jopa nuorten syyttelyä.

Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan joka kolmas iisalmelainen kasi- ja ysiluokkalainen on ollut huolissaan mielialastaan. Mielenterveyden haasteet lisääntyvät, kun siirrytään seuraaville luokka-asteille: iisalmelaisista lukiolaisista jopa 40 prosenttia on ollut huolissaan mielialastaan. Onkin tutkittu, että merkittävä osa mielenterveyden ongelmista alkaa ennen 25 ikävuotta.

Kouluterveyskyselyn tulokset ovat ajalta ennen koronaa, mutta ne näyttävät selvästi mielenterveyden ongelmien lisääntyneen. Jos kysyisimme tänään, miltä lapset ja nuoret voivat, olisivat luvut vielä synkemmät.

Monia mielenterveyden haasteita voitaisiin kohdata paremmin, jos mielenterveystaidot olisivat kunnossa. Monelle nuorelle ja aikuisellekin voisi olla hyödyllistä tietää, miten toimitaan, kun koulukaveri saa paniikkikohtauksen tai ystävä on itsetuhoinen. Vihreät ovat ehdottaneet, että Juhani Ahon koulussa toteutettaisiin kokeilu mielenterveyden ensiaputaitojen opettamisesta. Koulutuksessa oppilaat ja opettajat kävisivät läpi perusteita oman hyvinvoinnin vahvistamiseen ja ohjeita riskitilanteissa toimimiseen. Koulutus antaisi myös työkaluja elämänkriiseistä selviämiseen ja mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseen.

Riittävien mielenterveystaitojen avulla poistetaan myös ennakkoluuloja. Jokaisen tulee saada apua mielen haasteisiin elämäntilanteesta, iästä ja paikasta riippumatta. Kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa oma tai läheisen jaksaminen ei riitä – silloin tarvitaan apua. Kokeilun jälkeen mielenterveystaitoja opetettaisiin toivottavasti jokaisessa iisalmelaisessa koulussa.

Miten toimitaan, kun koulukaveri saa paniikkikohtauksen tai ystävä on itsetuhoinen.

Mielenterveystaitoja kartuttamalla voimme ennaltaehkäistä lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmia ja lisätä koulujen parempaa yhteisöllisyyttä. Yhdessä opitut taidot poistavat myös kiusaamista ja kouluväkivaltaa. Taitojen opettaminen antaa myös viestin siitä, että mielen hyvinvointia on vaalittava samalla tavalla kuin fyysistä kuntoa tai terveitä hampaita. Parhaimmillaan taidot kantavat aikuisuuteen asti ja senkin ylitse.

Kirjoittaja on 23-vuotias kaupunginvaltuutettu (vihr.) ja kansanedustajan avustaja Iisalmesta.

Kommentoi