Mielipide: Keskittyminen soteen ei riitä – Työllisyyden nostaminen tulee olla Pohjois-Savon tavoitteena

Monialaisten maakuntien ja soteuudistuksen toteuttaminen ei ole liian iso kakku. Ville Koponen

Juha-Pekka Rusanen

Pohjois-Savon maakuntahallitus päätti marraskuun kokouksessaan jättäytyä pois Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisestä kannanotosta, jonka mukaan tulevaisuuden maakuntien tulisi rakentua nykyistä laajemman ja vahvemman tehtäväkokonaisuuden ympärille. Ratkaisu syntyi äänin 7 – 4.

Äänestin kannanoton puolesta, sillä olisin nähnyt tärkeänä sen, että Pohjois-Savon maakunta kulkee yhdessä rintamassa muiden Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa. Onhan Itä- ja Pohjois-Suomen alueen maakunnilla (IP-alue) pitkät perinteet yhteistyölle.

Vaikka kyse on yksittäisestä kannanotosta, niin ratkaisua voidaan pitää merkittävänä suunnanmuutoksena Pohjois-Savon kuntien ja maakunnan kannalta, ainakin signaali on sellainen. On kuitenkin muistettava, että esimerkiksi viime kaudella Pohjois-Savossa sote- ja maakuntauudistus eteni maan kärkivauhtia ja silloin kaikki tahot olivat sitoutuneet sote- ja maakuntauudistukseen. En myöskään näe, että kuntien tahtotila olisi tästä radikaalisti muuttunut, vaan edelleen alueemme kunnilla on vahva tahto saada uudistus maaliin.

Onko monialaiset maakunnat ja soteuudistus liian iso pala kakkua? Väitän, ettei ole. Ensinnäkin on todettava, että maakuntien elinvoimatehtävien kokoamiselle ei ole perustuslaillisia esteitä. Päinvastoin se toisi Suomeen eurooppalaiseen aluehallintomallin. Silti julkisessa keskustelussa törmään tavan takaa toteamukseen, että alueuudistus tulisi toteuttaa sote edellä. Mielestäni sote-palvelujen sekä maakunnan elinvoimatehtävien uudistaminen ovat toisiaan tukevia ja siksi monialainen maakunta tulee perustaa.

Isossa kuvassa kyse on kuitenkin julkisen talouden tasapainon säilymisestä tilanteessa, jossa koko maan väestörakenne alkaa nopeasti vanheta ja sote- palvelujen tarve kasvaa nopeasti samalla kun työikään tulevat ikäluokat pienenevät. Se, että maakunnissa keskityttäisiin vain soteen, ei riitä. Tavoitteena tuleekin olla työllisyysasteen nostaminen ja siten alueiden elinvoiman ja pitovoiman lujittaminen. Näen, että monialaiset maakunnat mahdollistaisivat myös monipaikkaisuuden eteenpäinviemisen, kun esimerkiksi valtionhallintoa voitaisiin hajauttaa paikkariippumattomalla tavalla ympäri Suomen.

Lisäksi Marinin hallitusohjelmassa on esitetty linjauksia siirtymisestä itsehallinnollisista alueista monialaisiin maakuntiin. Hallitusohjelma myös ohjaa hyödyntämään edellisen kauden valmistelua. Tämä valmistellaan parlamentaarisesti vuoden 2020 loppuun mennessä. Työssä selvitetään, mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta siirretään maakunnille. Parlamentaarisen työn valmistuttua hallitus valmistelee lainsäädännön. Näen perusteltuna, että tämän kokonaisuuden ratkettua alueen kunnat ja maakunnan toimijat istuvat pian saman pöydän ääreen keskustelemaan maakuntamme yhteisestä suunnasta. On tärkeää, että meillä on yhteinen näkemys siitä, millainen on tulevaisuuden Pohjois-Savo.

Keiteleen kunnanjohtaja ja Pohjois-Savon maakunta­hallituksen jäsen

Kommentoi