Iivo Polven Vapaa sana: Koronakompensaatio on helpotus kunnille – kamppailu kuitenkin jatkuu myös ensi vuonna

Iivo Polvi

Iivo Polvi

Pari kuukautta taaksepäin kunnissa tuskailtiin sen kanssa, kuinka suuri alijäämä tältä vuodelta tilinpäätökseen joudutaan aikanaan kirjaamaan. Myös Iisalmessa arvioitiin huonoimman vaihtoehdon mukaan alijäämää syntyvän jopa muutama miljoona euroa. Ja sehän lehtikirjoitusten perusteella näytti huolestuttavan paikallisten ohella jopa pääkaupunkiseudulla asuvia.

Jos alijäämään olisi ajauduttu, niin sehän olisi Iisalmessa kuitattu ylijäämistä, joita on usealta aikaisemmalta vuodelta tilinpäätökseen kertynyt. Monilla kunnilla tilanne on päinvastainen. On jouduttu pohtimaan, miten syntyneet alijäämät saadaan katettua, kuten voimassa oleva laki edellyttää.

Kuntien talous on yleisesti heikentynyt viime vuosina oleellisesti. Ja tänä vuonna tilannetta on pahentanut erityisesti nyt koronan taltuttamisesta kunnille aiheutuneet lisääntyvät kustannukset ja toisaalta tulojen menetykset, joihin ei ole voitu etukäteen varautua. Vain harva kunta olisi yltänyt ylijäämäiseen tilinpäätökseen ilman mittavaa koronakompensaatiota. Siksi on selvää, että kuntien ja kuntayhtymien kustantamien palvelujen rahoituspohjan turvaamiseksi on tarvittu valtion mukaantuloa entistä suuremmin panostuksin.

Kuntien talouden vahvistamiseksi valtio on luonut kohtalaisen nopealla aikataululla tukijärjestelmän ja osoittanut siihen tarpeellisen rahoituksenkin. Järjestelmä on verrattain monimutkainen ja tilkkutäkkimäinen, mikä on vaikeuttanut kunnissa saatavan tuen määrän arviointia ja samalla talouden sopeuttamistarvetta, koska tuen jakoperusteet ovat olleet auki.

Kuluvan vuoden osalta koronan aiheuttamien tulojen menetykset ja viruksen torjunnasta kunnille ja kuntayhtymille aiheutuneiden lisääntyneiden kustannusten kompensoimiseksi valtiolta saatava tukirahoitus tämän vuoden osalta nyt jo tiedetään. Niinpä monien kuntien osalta aikaisemmin alijäämäiseksi arvioitu tilinpäätös muuttuukin ylikompensoivan tuen ansiosta ylijäämäiseksi. Näin uskon käyvän myös Iisalmen osalta.

Seuraavan vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman valmistelulle meneillään olevan vuoden ylijäämäinen tilinpäätös on yleensä hyvä lähtökohta. Kamppailu koronapandemian voittamiseksi kuitenkin jatkuu myös tulevana vuonna ja sen kunnille aiheuttamia kustannuksia ja tulojen menetyksiä on vielä vaikea arvioida. Vaikka valtio onkin sitoutunut kompensoimaan kunnille koronan aiheuttamat kustannukset ja tulojen menetykset myös ensi vuonna, tuskin tuki on yhtä runsas kuin kuluvan vuoden osalta. Ylikompensoiva tuki ”pelastaa” vain kuluvan vuoden tilinpäätöksen. Sen varaan ei tulevan vuoden talousarviota eikä taloussuunnitelmaa voi rakentaa.

Alijäämäiseksi arvioitu tilinpäätös muuttuukin ylikompensoivan tuen ansiosta ylijäämäiseksi.

Koronan aiheuttamat kielteiset vaikutukset kuntien talouteen jatkuvat useita vuosia senkin jälkeen, kun virus mahdollisen rokotuksen ansiosta on saatu hallintaan. Työntekijöiden pitkittyneet lomautukset ja työttömyyden – ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden – kasvu lisäävät edelleen kuntien kustannuksia ja samalla leikkaavat kunnallisverotulojen kasvua.

Työllisyyden palautuminen ja työttömyyden aleneminen koronaa edeltävälle tasolle vaatii aikaisempien ”talousromahdusten” kokemuksen perusteella useita vuosia. Siksi kunnissa joudutaan tulevina vuosina tyytymään aikaisempaa hitaampaan verotulokehitykseen ja varautumaan myös veroprosenttien korottamiseen palvelujen rahoittamisen turvaamiseksi.

Kirjoittaja on Iisalmen kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.).

Kommentoi